Enää muutama viikko Suomeen paluuseen. Vaikka ajatus täältä Nepalista lähtemisestä tuntuukin melko jäätävältä, niin on kuitenkin useita asioita Suomesta, joita viime viikkoina on ruvennut ajattelemaan enemmän ja jopa kaipaamaan. Ystävien ja perheen lisäksi isoimmat jutut mitä odotan ovat puhdas ruoka, ilma ja luonto.
Täällä raakaruoan syöminen ei oikein onnistu, ja vaikka pidänkin ruoasta täällä kovasti, niin koko ajan ikävöin enemmän omaa blenderiä, raakaleipiä ja mehustinta... Voi olla että ensimmäiset viikot menevät aika pitkälti mehu/smoothielinjalla, pieni puhdistus tai paasto ei tosiaan tee pahaa kaiken tämän saasteen jälkeen mikä tässä kaupungissa pyörii. Täällä sekä iho, nenä, silmät että korvat on jatkuvasti täynnä likaa. Ja vaatteita pestessä pesuvesi on aina melkein mustaa.
Alussa täällä tuli käytettyä käsidesiä ja syödessä välteltyä jäitä, kasviksia jne. Silmätkin muisti pitää suihkussa hyvin kiinni, mutta mitä kauemmin täällä on ollut, sitä enemmän tästä paikasta on tullut koti myös siinä mielessä, että nykyään syöminen, käsienpesu jne. tapahtuu kaikki Suomen malliin, eli ilman mitään paineita hygieenisyydestä. Nykyään sitä tulee syötyä käsin heti koirien rapsuttelun tai ulkona nuohoamisen jälkeen ja myöhemmin aina muistaa, että ehkä ne kädetkin voisi jossain välissä pestä.
Ilmeisesti bakteerikanta on kuitenkin jo aika nepalilaistunut, sillä mitään vatsaongelmia ei ole ollut vaikka viime aikoina on tullut syötyä ainoastaan toistaan pienemmissä katukeittiöissä. Hassua on myös, että vaikka taidan olla kaikista epähygieenisin meidän suomalaisesta ryhmästämme täällä, niin silti lähes kaikki muut olivat melkein taukoamatta kipeinä ja useammalla oli jopa ameeba tai muita loisia. Taitaa olla, että superfoodien + Ohhirasin probioottien syönnistä on ihan oikeasti ollut suuri hyöty!
Silti rupeaa hiukan jo ahdistamaan omat ruokailutavat täällä ja odotankin, että pääsen Suomessa tekemään kunnon paastot, loishäätökuurit ja maksan- ja munuaisten puhdistukset. Luultavasti ruokavalio tulee myös olemaan aika raakaruokapainotteinen koko sen reilut pari kuukautta, jonka vietän Suomessa ennen paluuta tänne, "kotiin" :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti