Ihmiset tekee tunnelman

Wau, uskomattoman hyvät fiilikset taas kiinalaisen lääketieteen viikonlopun jälkeen. Älyttömän inspiroivaa ja hyvää mieltä tuottavaa olla sellaisessa seurassa, jossa yleinen fiilis on rakkaudellinen, eteenpäinpyrkivä, salliva, energinen, kiinnostunut kaikesta uudesta, suopea, positiivinen, kunnioittava, utelias... millähän ylistyssanoilla tätä vielä kuvailisi?
On niin helppoa olla oma itsensä ja puhua täysin vapautuneesti, kun ympärillä on ihmisiä, joiden tiedän haluavan vain parasta sekä minulle että kaikille muille. Ehkä tähän vaikuttaa se, että koulu on ilmainen, ja toimii siltä pohjalta, että kiinalaisen lääketieteen perintö kuuluu kaikille, eikä sen opettamisesta tule ottaa hintaa. Tämä koulu ei myöskään mainosta itseään, ja sitä kautta sinne löytäneet ihmiset ovatkin ehkä jollain lailla "valikoituneet" ja tulleet sinne jostakin tarkoituksesta.


Koko viikonlopussa ei ole hetkeäkään tunnetta kiireestä, ärsyyntyneisyydestä, kateudesta tai muista niin valitettavan tavallisista tuntemuksista, joita ihmisistä välittyy. On ihanaa kun voi aloittaa puheen mistä tahansa aiheesta; oikeasta ruoasta, superfoodeista, astrologiasta, reikistä tai vaikka enkeleistä, ja heti ihmiset yhtyvät aiheeseen tai osoittavat aitoa kiinnostusta, sen sijaan että joutuisi kohtaamaan epäuskoa tai ivailua.
Kiinalaisessa lääketieteessä korostuu ihmisen yhteys korkeampaan voimaan, universaali, pyyteetön rakkaus kaikkea kohtaan ja sen tunnistaminen ettei kukaan täällä ole toista arvokkaampi tai parempi. Jo pelkästään kurssilla olevassa porukassa näkyy selvästi tämä asenne ja halu pyrkiä parempaan. Ehkä maailmassa on sittenkin toivoa. Tämän voimalla jaksaa taas hetken aikaa niiden vähän negatiivisempien perussuomalaistenkin kanssa puurtaa eteenpäin ;)

Halpoja luomumunia

Olen varmaan aiemminkin puhunut siitä, etten katsele kaupassa käydessäni erityisen paljon hintoja tai vertaile niitä. Olen nimittäin kokenut, että siitä tulee vain huono fiilis, jos käy miettimään kuinka paljon rahaa "menettää" ostamalla luomutuotteita. Tosin nykyään luomutuotteita alkaa olla sen verran, että niiden välillä voi jo tehdä hintavertailua. Esimerkiksi Malmin Prismasta saa sekä 1.luokan luomuomenia, että huomattavasti halvempia 2.luokan luomuomenia. En ole edes huomannut eroa näiden välillä, en harrasta sillä lailla makuhifistelyä :) Joskus taas jos joku tuote pistää silmään tosi kalliina, saatan verrata sen hintaa muista kaupoista saataviin luomutuotteisiin. Säästämään kyllä pyrin esimerkiksi käyttämällä mahdollisimman paljon tukkuja ja luomupiiriä.

En ole pitkään aikaan käyttänyt kananmunia, mutta nyt on taas tullut sellainen fiilis, että on tehnyt niitä mieli. Luomukananmunien hinnoista oli puhetta joku aika sitten Daily Ekon blogissa, ja tuo postaus tulikin heti mieleeni kun näin täällä Porin luomupuodissa 10-kappaleen paketissa luomumunia, hintaan 2,93 € ! En tiedä tavallisten kananmunien hinnoista, mutta luomumunat ovat muistaakseni n. 2,40 € /6 kpl. Korjatkaa jos muistan väärin. Nämä siis olivat silmiin pistävästi halvempia, ja kysyin tietysti myyjältä mistä se johtuu.


Kuulemma kaupoissa myytävät munat pitää kaikki läpivalaista ja se nostaa hintaa. Sen sijaan toreilla ja halleissa saa myydä suoraan tilalta tulleita, tarkastamattomia munia. Ostaessani näitä, otan siis riskin, että siellä saattaa joku huono muna olla joukossa. Noh, otin riskin ja ainakin kaksi ensimmäistä maistuvat erinomaisesti :)


Luomumunat (muistaakseni myös kaupassa myytävät?) ovat myös aika erikokoisia ja -näköisiä, kuten kuvasta huomaa. En tiedä, millä niistä tavallisista munista saadaan standardikokoisia, vai raakataanko sieltä vaan pois kaikki väärän kokoiset?

Vesi

Vesi on ehdottoman tärkeä aihe, ja silti lykkään siitä kirjoittamista koko ajan koska tuntuu etten tiedä siitä tarpeeksi. Tässä nyt joitain ajatuksia kuitenkin.

En ole seurannut viime aikoina mediaa, joten en tiedä onko tästä Marko Sihvosen protestista hallituksen pohjavesien myymisaikeita vastaan puhuttu mediassa mitään, toivottavasti on. En myöskään tiedä, että onko ylipäätään puhuttu mitään hallituksen aikeista myydä pohjavesiä yrityksille. Haluaisin vaikuttaa tällaisiin juttuihin, mutta kun syvennyn näihin aiheisiin, ahdistun niin pahasti, että välillä tulee tarve vaan sulkea silmät ja olla vähän aikaa lukematta tai miettimättä mitään. Tuntuu, että omat vaikutusmahdollisuudet ovat niin vähäiset. Mielelläni kuitenkin allekirjoitan adresseja, kirjoitan vetoomuksia tai osallistun mielenosoituksiin.

Se nyt tuntuisi olevan loogisesti ihan selvää, ettei vesijohtovesi tietenkään ole yhtä puhdasta kuin pohjavedet. Silti varmaankin suurin osa suomalaisista luottaa sokeasti vesijohtoveden puhtauteen. Vähän sama juttu kuin suomalaisen ruoan kanssa, mielikuva suomalaisen luonnon (ja ruoan ja veden) puhtaudesta elää niin tiukassa, että sitä on vaikea muuttaa. Toisinajattelijoitakin löytyy, kuten Vesi-Esa, ja myöskin heihin uskovia ihmisiä, onneksi.

En nyt lähde edes väittämään, että ihmisten pitäisi vaihtaa vesijohtovesi saman tien lähdeveteen. On todella suuri etuoikeus ja mahtavaa, että Suomessa ylipäätään voi juoda vesijohtovettä. Vesijohtoveden puhtauteen pitäisikin kiinnittää vielä enemmän huomiota, kuten myös pohjavesiemme tilaan ja käyttöön. Mielestäni Tarja Halosen vaatimus kraanavedestä Itämeri-kokouksessa oli oikein tervetullutta esimerkin näyttöä!

Itse olen kuitenkin tullut jossain määrin skeptiseksi vesijohtovettäkin kohtaan, ja siksi puhdistankin kaiken juomaveteni Nikken Pimag -vedenpuhdistuslaitteella. Tänne Poriin en sitä ottanut kuitenkaan mukaan, ja täytyy sanoa, että täällä vesi kyllä maistuu pahemmalta kuin Helsingissä. Tämän asunnon hanasta ei myöskään saa ihan kylmää vettä, vaan se on aina hiukan haaleaa. Ei siis kovin miellyttävää juotavaksi sellaisenaan, ja olenkin juonut ihan liian vähän viime päivien aikana. Epäluottamusta herättää myös veden värin muutokset. Vaikka tämä Suomen hanavesi juomiskelpoista onkin, en pidä sen puhdistamista yhtään turhana asiana. Alla olevassa kuvassa kraanavettä kahtena eri päivänä, samasta keittiön hanasta. Uskaltaako tuota puhtaan näköistäkään vettä juoda kun edellisenä päivänä hanasta tuli ruskeaa?


Olen kuullut paljon erilaisia juttuja siitä, mitä kaikkea hanaveteen lisätään, jotta se olisi juomakelpoista. Eri kunnissa ilmeisesti vähän erilaisia aineita. En osaa sanoa, mikä pitää paikkansa ja mikä ei, tai mitä juuri omaan juomaveteeni on lisätty. Tiedän vain, että mieluummin puhdistan juomaveteni kuin jätän puhdistamatta. Tärkeänä pidän myös sitä, ettei veteni ole lionnut muovissa, josta irtoaisi siihen erilaisia aineita, kuten flataatteja tai bisfenoli A:ta. Pulloveden ostamista olen oikeastaan pitänyt järjettömänä alusta saakka. Onhan se nyt todella vääristynyttä, että Suomeen, jossa vettä riittää, kuljetetaan muovipulloissa vettä ulkomailta. "Eväspullonikaan" ei ole muovia, vaan alumiinia, ja tuo mukava lämpöpuku pitää siellä olevan nesteen joko kylmänä tai kuumana, kumpaa sinne sitten laitankin :)

Siirtymäliikkeen elokuvailta + Lähiruokaluento (huomenna!)

Välitän kaksi mainosta:
**************************************************

Tervetuloa elokuviin!

Tule istumaan ilta hyvässä seurassa. Siirtymäliike kutsuu sinut torstaina 25.2. katsomaan elokuvan "A Crude Awakening" (Öljykriisi). Tule Galleria Keitaaseen: Fleminginkatu 7, 00500 Helsinki (Kallio). Näytös alkaa klo 18.00

"A Crude Awakening” (Öljykriisi) dokumenttielokuva sukeltaa syvälle ajankohtaiseen aiheeseen öljyn tuotannon huipusta ja sen vaikutuksista koko moderniin elämäntapaamme. Tämä kaunis ja järisyttävä elokuva on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja, kuten Bergenin ja Galwayn kansainvälisten elokuvafestivaalien palkinnot. Elokuvan jälkeen on avoin keskusteluhetki.

Iltaan on ilmainen sisäänpääsy mutta toivomme tulijoiden ostavan kahvilasta virvokkeita yms.

www.siirtymaliike.org

**********************************************************************************

TERVEYTTÄ LÄHIRUOASTA

Torstaina 18.2.2010 kello 18.00 Pasilan kirjaston auditoriossa Naturopaatti ja homeopaatti Airi Rekilä-Aaltonen pitää esitelmän lähiruoasta ja sen terveellisyydestä. Hän on pitänyt kursseja aiheesta kahdenkymmenen vuoden ajan Hirvensalmella ja esittelee nyt myös vasta ilmestyneen kirjansa.

Miten voit saada terveyttä ja hyvinvointia kotimaassa kasvaneesta ruoasta?

Lähiruoan ympäristöedut tunnetaan hyvin. Ravintokouluttaja Airi Rekilä kertoo yli 30 vuoden kokemuksella siitä, miksi meidän kannattaa syödä geeniperimämme mukaista ruokaa myös terveydellisistä syistä.

Sanoma on yksinkertainen: ravintomme tulisi koostua ennen kaikkea omassa maaperässämme kasvaneista kasviksista, tuoreeltaan jauhetusta täysjyväviljasta, maitohappobakteereja sisältävistä tuotteista ja muista läheltä löytyvistä ruoka-aineista. Tärkeää on myös entsyymitoiminnasta, laskimoista ja suoliston bakteerikannasta huolehtiminen, hapensaanti ja liikkuminen.

Kirjassa esittävät omia kokemuksiaan myös tästä ruokavaliosta apua saaneet ihmiset. Kirjoittajat iloitsevat kun ovat parantuneet mm. elinikäisestä pahasta ihottumasta, pääseet eroon happosalpaajista, stressistä ja reippaasta ylipainosta, hapottomasta mahasta ja struumasta ilman leikkausta ja lääkkeitä, hiivasyndroomasta ja jatkuvasta ripulista, diabetes saatu kuriin jne.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Nettikeskustelut aiheuttavat pahaa mieltä

Olin itse aikaisemmin välillä hanakkakin esittämään kritiikkiä muiden kirjoituksista nettikeskusteluissa. Kuitenkin jossain vaiheessa tätä nykyistä henkisen hyvinvoinnin etsintääni tajusin, ettei muiden kritisoinnilla saavuta kuin pahaa mieltä itselleen, vaikka kuinka katsoisi toisen olevan täysin hakoteillä ajatuksineen. Sitä saattaa saavuttaa sellaisen hetkellisen valheellisen hyvän olon tunteen, kun on saanut todistettua (ainakin omasta mielestään) jonkun pointin, tai korjattua jonkun toisen virheen. Myöhemmin kuitenkin tajuaa vain oman sisäisen, joskus hyvinkin piilossa olevan, pahan olon tunteen kasvaneen.

Nykyään harvoin tähän sorrun, mutta eilen taas sen tein. Jotenkin kuvittelee vievänsä keskustelua eteenpäin, mutta kun saa takaisin monta vihan sävyttämää kommenttia, joissa pistetään kaikki "eri tavalla" syöjät samaan kategoriaan ja yleistetään niin maan pirusti etsien kaikki mahdolliset kritiikin aiheet, niin sitä tajuaa, ettei tämä olekaan asiallista keskustelua, vaan ennemminkin itsensä korostamista, ja toisten mitätöintiä keinolla millä hyvänsä. Pitäisi kirjoittaa aivan mahdottoman harkitusti ja perustellusti, ettei vain jättäisi toiselle mahdollisuutta löytää mitään epäloogista omasta tekstistä. Mikä järki tässä sitten on? Eihän keskustelun sellaista tulisi olla. Kuinka moni omassa arkielämässään tarttuu ystäviensä ja kumppaninsa jokaiseen pieneen asiavirheeseen ja piikittelee jokaisesta yleistyksestä tai epäloogisuudesta? Voin kuvitella, että sellaisen ihmisen kanssa olisi todella hankala elää :)

Asiallinen kritiikki, kyseenalaistaminen ja keskustelu on erikseen, valitettavasti netissä niitä esiintyy harvemmin. En itsekään aiemmin edes tajunnut, kuinka paljon pahaa oloa tuollainen väittely ja kritisointi herätti itsessäni. Sitä jotenkin kuvitteli ikäänkuin "voittaneensa" jotain kun sai oikein nälväistyä toista tai sai perusteltua oman kantansa hyvin. Tänä aamuna meinasin ruveta vastaamaan erääseen kommenttiini esitettyihin kritiikkeihin, kunnes tajusin, että
a) vastauksesta tulisi ikuisuuden pituinen jos lähtisin oikein perustellen kirjoittamaan
b) tuskin näitä "kriitikoita" oikeasti kiinnostaa mielipiteeni pätkän vertaa
c) ahdistuisin vain itse yrittäessäni oikein tosissani perustella sanomisiani, kun vastassa takuuvarmasti olisi vain lisää yleistämistä ja pikkuseikkoihin tarttumista

Joten jätin vastaamatta. Ja yhtäkkiä tuntia myöhemmin lenkiltä tullessa, tajusin, että minulla oli edelleen pieni ikävä möykky rinnassa tämän asian vuoksi. Sellainen pieni ikävä tunne, jota en aikaisemmin olisi edes huomannut, saatika osannut ymmärtää mistä se johtui. Tällaisia olen varmasti kantanut mukanani ties kuinka paljon aiemmin.

Parantaa ihmeesti elämänlaatua, kun oikein ajatuksen kanssa yrittää keskittyä positiivisiin asioihin, jättää muiden negatiivisuuden omaan arvoonsa ja välttää itse turhaa muiden kritisoimista ja negatiivista ilmapiiriä. Nykyään en lue vahingossakaan lehtien keskustelupalstoja, ja suosituimpien (vai vihatuimpien?!) blogien keskusteluissakin yritän lopettaa lukemisen siinä vaiheessa kun meininki menee liian rajuksi. Noora ja Heidi ovatkin jo molemmat estäneet blogiensa anonyymin kommentoinnin, ehkä tämä auttaa rajaamaan pois niitä, jotka vain omaa pahaa mieltä purkaakseen piikittelevät.

Sama pätee tietysti myös elävässä elämässä. Tiedättehän kuinka raskasta on olla ihmisen seurassa, joka toistuvasti valittaa kaikesta mahdollisesta ja kritisoi muita ihmisiä? No, minä olen ollut se ihminen, ainakin se kriittinen ja äkkipikainen valittaja. Tällainen ihminen harvoin tajuaa edes itse omaa käytöstään, eikä se mukavalta tunnukaan kun sen hoksaa! Olen myös huomannut nykyään itsetuntemuksen kasvaessa aivan selkeästi, että entinen kriittinen puhetyyli palaa nopeasti siinä vaiheessa kun on jostain syystä paha olla. Muille tiuskiminen on siis aivan selkeästi oman huonon olon purkamista muihin, eikä oikeasti liity niihin muihin ihmisiin.

Hyvä kysymys mietittäväksi: "Tuo ihminen ärsyttää minua, johtuuko se hänestä vai minusta?"


Lopuksi piristykseksi pieni ilon aihe:
Porilaisille yhtäkkiä tarkoittaa samaa kuin äkkiä :)
"Käy sä yhtäkkiä mittaamassa tuolta potilaalta verenpaine".
Hauska murre piristää muutenkin päivää, ja tekee ihmisistä helposti lähestyttävämpiä, ja ikäänkuin hellyyttäviä jollain lailla. Tämä on tietysti vain omaa kuvitelmaa, mutta auttaa sopeutumaan uuteen paikkaan kun itse sisimässään kuvittelee ihmiset mukaviksi.

Chia-päärynäpirtelö

Tänä aamuna tuli erityisen hyvänmakuinen Chiapirtelö, joten jaan nyt tuon todella simppelin ohjeen :)



Chia-päärynäpirtelö

- 3 dl Chiaa (liotettuna 3 rkl chiaa + 3 dl vettä)
- ½ dl gojia
- 1 banaani
- 1 iso päärynä (tai kaksi pientä)

Liotan yleensä Chian ja gojin samassa lasissa.

Yllättävän hyvää! Kotona pistäisin näihin ruokiin luultavasti jotain jauheita mukaan, mutta täällä Porissa minulla ei ole mukana mitään, joten ruokavalio rakentuu nyt ihan perusruoista.

Ruokalista näyttää tänään tältä:

- aamupalaksi Chiapirtelö ja mantelipuuroa
- kotona höyrytettyjä kaaleja + paistettu kananmuna
- Heidin "mozzarellapastaa" + omena + rusinoita evääksi iltavuoroon töihin.

"Mozzarellapasta", jossa pastana palsternakkaa ja porkkanaa, kastikkeina cashew-kastike ja pinjansiemen-paprikakastike.

Kuukausi Porissa ja vatsaprojekti

Saavuin eilen illalla tänne Poriin siskoni luokse, sillä suoritan täällä sairaalassa kirurgisen harjoitteluni. Täällä tulen siis oleskelemaan seuraavan kuukauden.

Tuon harjoittelun ohella tässä on toisenlainenkin "hoitoprojekti" työn alla, siskoni on nimittäin kärsinyt selittämättömistä vatsavaivoista nyt syksystä asti. Maha turpoaa palloksi, kerää ilmaa ja vatsa on löysällä. Terveydenhoitaja oli antanut ohjeeksi syödä puuroa ja lisätä muutenkin viljoja, sekä ottaa käyttöön maitotuotteet. Tätä aiemmin siskoni ei käyttänyt paljoakaan maitotuotteita kotona (koulun ruoissa kyllä..) ja söi enimmäkseen ruisleipää.

Oman kokemukseni mukaan ainut mikä minun vatsaani turvottaa on vilja ja maito. Samanlaisia tarinoita olen myös kuullut ja lukenut niin paljon, että on vaikea uskoa, että nuo terveydenhoitajan suositukset olisivat parhaat mahdolliset. Eivätkä ne kuulemma mitään olleet auttaneetkaan, joten päätin laittaa siskon vähän toisenlaiselle "dieetille" nyt kun kerran täällä olen.

Toin mukanani tänne vähän Chiaa ja pellavansiemenrouhetta ja tänään kävimme yhdessä Porin ilmeisesti ainoassa (saa vinkata jos tietää muita!) luomupuodissa, joka sijaitsee Kauppahallissa. Ostimme reilusti luomukasviksia, pakastemarjoja, hunajaa, kristallisuolaa yms. Tarkoitus on nyt jättää kokonaan pois kaikki viljat, sokeri, maitotuotteet ja hiiva. Tietysti myös kaikki einekset ja tuhottomasti lisäaineita sisältävät kouluruoat. Katsotaan jos tällä dieetillä mikään siellä vatsassa muuttuisi.

Luomupuoti

Itsekin ajattelin nyt siskon tukeni syödä samalla tavalla. Päätös varmistui, kun kävin tänään syömässä sairaalaan ruokalassa.. ja sain yllättäen taas "lisäainepäänsäryn". En oikeasti tiedä onko syynä tosiaan lisäaineet, mutta näin veikkaisin sillä olen saanut tuon saman päänsäryn noin tunti jokaisen kerran jälkeen kun olen syönyt "tavallista" ruokaa koululla. Näitä kertoja on siis ollut vain noin viisi viime syksyn jälkeen, joten luulen jo tunnistavani tuon säryn siitä ruoasta johtuvaksi. Mikä sen siinä aiheuttaa, sitä en tiedä. Särkyä ei tullut viime syksynä kun minulle tehtiin koulun keittiössä oma lisäaineeton ruoka.

Tänään menuun kuului aamulla Heidin reseptin mukainen mantelipuuro (aivan ihanan makuista muuten!) sekä Olli Postin hehkuttama Chiapirtelö. Illalla syötiin sitten höyrytettyä kukkakaalia, parsakaalia ja ruusukaalia, sekä tofua.

Chiapirtelöön meni tänään:

3 dl Chiaa (liotettuna yön yli 3 rkl Chiaa+3 dl vettä)
2 rkl kookosöljyä
½ dl liotettua gojia
hunajaa

Huomenna mukaan pääsee myös tänään ostetut luomumansikat ja -mustikat!


Lisäys: Luin juuri Raakaveljesten blogista, että pellavansiemen ei olekaan niin hyvä kuin mitä on kuviteltu, sillä se tuo estrogeenisia yhdisteitä kehoomme. Rouheessa on vielä sekin vika, että sen arvokkaat rasvat altistuvat ilmalle ja valolle ja härskiintyvät. Tämä ei tarkoita, etteikö pellavansiemenessä olisi hyviä ominaisuuksia, vaan että siinä on myös huonoja puolia, minkä takia fiksua olisi vaihtaa johonkin vielä parempaan, esim. Chiaan. Nyt menossa oleva paketti pellavansiemeniä tulee tietysti syötyä loppuun, mutta sen jälkeen taidan "tyytyä" Chiaan ja muihin, parempiin vaihtoehtoihin :)

Pieni mainos - Osuuskauppa Oma Maa

Luomukauppoja alkaa olla jo aika hyvin vähän joka puolella Suomea, ja jos ei ole niin nettikaupat toimii!

www.omamaa.fi

Osuuskauppa Oma Maan nettikaupasta voi ostaa paikallisesti ja oikeudenmukaisesti tuotettuja luomutuotteita. Ostamalla tuet kotimaista, ympäristöystävällistä tuotantoketjua.
Tämä uusi nettikauppa on vielä rakenteilla, ja tuotteita on tällä hetkellä aika vähän, mutta valikoima tulee varmasti laajenemaan pikkuhiljaa.

Ruokailutaustaani

Minulta on muutamaan otteeseen kysytty ruokailutaustaani, miten olen päätynyt nykyiseen ruokavaliooni tai jotain tähän aiheeseen liittyvää. Ajattelin siis koota nyt yhteen postaukseen mahdollisimman kattavan tiivistelmän ruokailuni vaiheista.

Aloitetaan lapsuudesta. En muista äitini tai isäni pahemmin syöneen koskaan herkkuja tai eineksiä, vaan meillä syötiin tavallista kotiruokaa. Tarhaan menin vasta esikouluikäisenä, joten suurkeittiöruoatkaan eivät siis kuuluneet ruokavaliooni, vaikka en tiedä olisiko niissä silloin vielä niin paljon lisäaineita ollutkaan. Luulen, että tämä lapsuuden ruokavalio ja toisaalta se, ettei meillä oltu millään lailla erityisen hygieenisiä, on vaikuttanut suuresti siihen, etten pahemmin sairastanut. Ensimmäiset kipeänä olot, joita muistan, sijoittuvat yläasteikään. Silloin sairastin elämäni ensimmäisen ja ainoan angiinan, ja niin ikään ensimmäisen ja ainoan influenssan.

Suuri muutos syömisessä tapahtuikin juuri mentyäni yläasteelle, kun yläasteen vieressä olikin keskustan kaupat ja tajusin, että hei, omalla rahallanihan voin ostaa karkkia niin paljon kuin haluan! Sokerin syönti suurissa määrin astui siis silloin kuvioihin. Samoin huomasin, että pitsa ja vaalea leipä on hyvää, ja saatoinkin ostaa tallille evääksi kokonaisen ranskanleivän (halvin!) ja mikropitsaa. Ruoan terveysvaikutukset eivät koskaan luultavasti edes käyneet mielessäni, varsinkin kun olin hoikka ja pieni, eikä painoakaan tarvinnut miettiä. Sen sijaan rupesin ymmärtämään jotain (hyvin vähän kuitenkin) suuryritysten toiminnasta, eläinten kohtelusta ja ihmisoikeuksista. Mäkkäriä tuli boikotoitua ja ryhdyin kasvissyöjäksi muistaakseni 7-luokalla, tosin se rajoittui vain punaiseen lihaan.


Ihmisten ja eläinten oikeuksien miettiminen jollain tasolla on säilynyt aina, joten vaikka jossain vaiheessa olen lihaa ajoittain syönytkin, niin siitä asti kun muutin kotoa 18-vuotiaana, olen aina suosinut ostoksissani luomua, suomalaista ruokaa ja Reilun kaupan tuotteita. Sen, että luomu saattaisi olla myös terveellistä minulle itselleni, tajusin silti vasta suurinpiirtein vuosi sitten :)

Muuten kotoa muuttaminen ei todellakaan parantanut ruokavaliotani, vaan päinvastoin, siirryin syömään aika pitkälti sitä, mikä on helpointa laittaa, rasvaisinta, suolaisinta ja maistuvinta. Salaattia söin tuskin koskaan, mistään hedelmistä en pitänyt, eikä idut, pähkinät, palkokasvit, tai edes kasvikset suuremmissa määrin kuuluneet kotikeittiööni. Mitä sitten söin? Ilmeisesti kouluruoka oli se kaikista terveellisin mitä sain, ja kotona ruokailu rajoittui käytännössä leipään voilla ja juustolla, kalapuikkoihin ja ranskalaisiin, valmispitsoihin, makarooniin juustolla ja ketsupilla ja tietysti teollisiin herkkuihin. Söin myös paljon esimerkiksi Mummon perunamuusijauhoista tehtyä perunamuusia, ja valmispusseissa olevia kastikkeita, sillä en tosiaankaan pitänyt ruoanlaitosta ja ne olivat parempiakin kuin itse tekemäni! :) Myös "Lisää-vain-vesi"-leivonnaiset, ja valmispullat olivat mielestäni loistokeksintöjä! Jälkeenpäin ajatellen tuntuu tosi oudolta, että tuolla ruokavaliolla olen pysynyt niinkin terveenä kuin olen!

Mozzarellahampurilainen

Mitään allergioita minulla ei ole ollut, tosin maito aiheutti joskus teini-iässä lieviä oireita. Sekin meni ohi muutamassa vuodessa. En ole myöskään sairastanut erityisen paljoa, lapsena hyvin vähän, aikuisiällä satunnaisia lieviä flunssia noin kerran vuoteen. Päänsärky on ainut, mikä minua on vaivannut ala-asteelta saakka. Muut terveyteen liittyvät ongelmani ovat olleet ehkä niinkin huomaamattomia, etten ole osannut yhdistää niitä ruokaan, ennen kuin ne ovat poistuneet ruokamuutosten myötä. Esimerkiksi jossain vaiheessa muistan vatsani olleen jatkuvasti löysällä. Sitä jatkui niin kauan, että kuvittelin sen kai olevan normaalia. Tajusin sen olleen epäluonnollista vasta siinä vaiheessa kun aloitin 3,5 v. sitten seurustelemaan nykyisen poikaystäväni (myös kasvissyöjä!) kanssa, joka teki itse kaiken ruoan, ja opetti minullekin tämän hyvän tavan, vaikken ruoanlaitosta kyllä edelleenkään nauti :) Siitä lähtien vatsa alkoi toimimaan hyvin, vaikka ruokavalioon edelleenkin kuuluivat karkit, suklaat, sipsit.. sokeri, vehnät, leivät jne. Näiden lisäksi aloin kuitenkin syömään myös kotona tehtyjä kasvisruokia, ja opin myös pitämään ruoka-aineista, joita luulin inhoavani, kuten sipuli kaikessa muodossa, kiivi, sienet tai avocado.

Jossain vaiheessa näiden viimeisten vuosien aikana sitten maidon, munien ja kanan käyttö on jäänyt pois, ja kalan syöntikin vähentynyt todella harvoihin kertoihin. Suurin muutos lähti kuitenkin varmaan käyntiin kesällä 2007 Pekingissä ollessa kun eräs kaveri kertoi, että päänsärkyni saattaisivat johtua ruoassa olevasta MSG:stä. Rupesin ottamaan siitä selvää, ja sen kautta avautuikin ihan uusi maailma lisäaineviidakossa :) Kemikaalicocktail auttoi tiedonjanossa, ja lopulta Tarzanblogin myötä koko ruoan laadun konsepti avautui ja loppu onkin ainakin jossain määrin tallennettuna tähän blogiin :)

Minulla ei ole siis ollut mitään suurta tarvetta muuttaa ruokavaliotani erityisen sairauden tai ongelmien vuoksi, olen vain jollain lailla ajautunut tietoisuuteen ruoan merkityksestä. Ja voin todellakin sanoa olevani iloinen, että näin tapahtui, sillä ruoan merkityksen vaikutusta on aika vaikea edes ymmärtää ennen kuin sen kokee. Esimerkiksi viime syksynä koin syöväni jo melko terveellisesti ja voivani hyvin. Silti tämänhetkinen olo on aika huikeasti parempi :) Kaikista paras asia mikä tähän ruokavaliomuutokseen liittyy on kuitenkin ehdottomasti päänsärkyjen todella radikaali vähentyminen ja lieventyminen. Viikottaisista migreenikohtauksista alle kerran kuukaudessa tapahtuviin lieviin särkyihin, jotka lähtee ilman lääkettä tai yhdellä Pamolilla, on mielestäni ihan uskomatonta, enkä todellakaan osannut tällaista edes odottaa.

Eve&Adam's luomusalaattibaari Berliinissä.

Nykyisestä ruokavaliostani voin sanoa sen verran, että en ole enää yhtä tiukka valinnoissani kuin mitä esimerkiksi syksyn aikana olin, enkä koe oikeastaan tarvetta siihen. Syksyllä meni useampi kuukausi saavuttaa tämä nykyinen olotila, päänsärytön, turvotukseton, energinen olo, jossa aivot toimii. Nykyään vaikka saattaisin syödä töissä tavallista puuroa tai vähän suklaata, saan tämän saman olon kuitenkin palautettua päivässä. Varmasti tämä kuitenkin vaati syksyllä läpikäydyn prosessin ja melko tiukankin "dieetin" puhtaan ruoan kanssa, sillä jos ihminen syö pääasiassa huonosti, ei yhden päivän smoothiepaasto tee vielä mitään. Ja toisinpäin, jos ihminen syö pääasiassa hyvin, ei yhden päivän huonommin syönti tee vielä kovin paljon pahaa :)

Nyt otan siis rennosti, ja nautiskelen raakaruoasta kotona, mutta otan myös hyvällä mielellä vastaan tarjotut pullat ja kahvit kylässä tai töissä :)

Hampaat - tavalliset vs.luonnonmukaiset tahnat

Minulla on aiemmin ollut ongelmia muutaman juurihoitohampaan kanssa, mutta ei pahemmin muuta. Nyt jostain syystä on alkanut tuntua ikäänkuin oikean puolen hammastossa olisi useampiakin reikiä, ja syöminen vihloi ikävällä tavalla. En silti oikein osannut paikallistaa ongelmaa tiettyyn kohtaan.

Hammaslääkärini kuitenkin totesi, ettei koko suussani olekaan yhtään selkeää reikää! Yksi ainut paikka oli lohjennut. Ongelmana hän piti sen sijaan puhdistusta. Minulla oli selkeästi vetäytyneet ikenet takana ja plakkia vähän joka puolella. Varsinkaan edestä en ollut onnistunut puhdistamaan hampaita kunnolla. Sain käskyn kahden viikon ajan aloittaa hampaiden harjauksen edestä (ettei kovin rasitus kohdistuisi niihin takahampaiden vetäytyneisiin ikeniin), hammaslankauksen ja fluorihuuhtelun käytön joka ilta! Ja hammastahnan pitää olla tavallinen fluoria sisältävä tahna. En uskaltanut tätä käskyä vastustaa, kaksi viikkoa on kuitenkin lyhyt aika ihmisen elämässä syödä säilöntäaineita hammastahnassa :)

En ole pitkiin aikoihin (noin muutamaan vuoteen ehkä) käyttänyt enää tavallisia tahnoja, vaan esimerkiksi Laveraa. En tiedä kuinka paljon nämä asiat liittyvät yhteen, Laverahan mainostaa, että "Kalsium karbonaatti ja silicic happo varmistavat plakin perusteellisen poiston." Ja luonnontahnoissakin on fluoriakin, joten eroavatko ne mitenkään puhdistus- tai suojausteholtaan?

Tiedän vain, että jo muutama päivä siirtymän jälkeen vihlominen loppui, eikä hammaslääkärin mekaanisesti poistama plakki ole vielä palannut... Torstaina menen uudelleen tarkastukseen, katsotaan mikä on hammaslääkärin näkemys silloin!

En ole kuullut oikeastaan keneltäkään noiden luonnonhammastahnojen pitkäaikaisia käyttökokemuksia. Nyt siis mietityttääkin, että uskallanko palata enää niihin, vai olenko tuomittu käyttämään perustahnoja. Hampaissa kun ne vaikutukset ei välttämättä edes ilmene kovin lyhyen ajan sisällä tai näkyvästi, mutta pitkäaikaisvaikutukset saattaa olla tosi ikäviä! Miten on siis edes mahdollista todeta joku luonnonmukainen hammastahna "tehokkaaksi" tai "hyväksi" ilman vertailua muihin pidempiaikaisessa käytössä? Tietysti suu voi tuntua jonkun tahnan kanssa raikkaammalta, mutta korreloiko se oikeasti hampaiden puhdistumiseen tai suojaukseen?

Tiedättekö lukijat, onko luonnonmukaisten hammastahnojen tehoa todistettua millään lailla, onko tutkimuksia aiheesta? Tai pitkäaikaisia käyttökokemuksia kellään?

Se ihana juustokakku

Kerroin pari postausta sitten kämppiksen tekemästä vehnättömästä ja sokerittomasta juustokakusta, ja reseptiä toivottiin.

Kysyin nyt siihen ohjetta ja hassu juttu, ei se ollutkaan hänen oma kakkunsa vaan ohje on Antti Heikkilän vihreästä kirjasta "Hyvän olon keittokirja".
Tuossa kakussa ei siis alunperinkään ole sokeria eikä vehnää. Hämmästyin tosin sitä, että sekä tuossa että muissa jälkiruokaresepteissä on ohjeissa Hermesetasta(!). En tiennyt, että Antti suosittelee makeutusaineiden käyttöä.

Anyways, alla ohje. Kämppis laittoi smetanan tilalta rahkaa, ja jätti makeutusaineen pois. Mutta sitähän voi tietysti varioida itse, ja käyttää makeutuksena vaikka agavea tai mitä ikinä :)
Hauskaa kokkailua!

Vanhan ajan New Yorkin juustokakku

Pohja
2 dl pekaani- tai saksanpähkinöitä
1 munanvalkuainen
1 rkl voita
1 tl suolaa

Täyte
2 pakettia Philadelphia-tuorejuustoa
3 dl smetanaa
5 tl Hermesetasta
3 munaa
1 tl vaniljauutetta

Pohja: Sekoita pähkinät, voi, suola ja munanvalkuainen tehosekoittimessa. Levitä tahna tasaiseksi levyksi reunalliseen vuokaan. Paista 165 asteessa noin 15 minuuttia. Jäähdytä pohja.
Täyte: Pehmennä juusta sähkövatkaimella keskinopeudella noin minuutti. Liian suuri nopeus tekee juustosta liian kuohkean. Lisää makeutusaine ja sitten munat yksitellen. Munien jälkeen lisää vaniljauute. Lopuksi lisää smetana ja sekoita.

Juustokakun teossa on kätevä käyttää vuokaa, jossa on irroitettava reunus. Aseta reunus vuokaan ja levitä täyte pohjalle. Kakku saa kypsyä uunissa 165 asteessa noin 45 minuuttia. Perinteisesti kakun alle uuniin laitetaan astiaan vettä, mikä tuo kosteutta uuniin ja ehkäisee kakkua halkeilemasta. Kakun täytteeseen voi lisätä myös marjoja. Perinteisesti juustokakku tarjoillaan viileänä, joten jäähdytä ainakin 4 tuntia.

Ikean halpatyöstä ja kuinka levittää tietoa moralisoimatta.

Selasin töissä ollessa lehteä, josta silmään osui Ikean mainos. Vaaleanpunainen Persika-maljakko: "Suupuhallettu. Jokainen maljakko on taidokasta käsityötä". Ja hinta?

6,95 €. Siis kuusi euroa, yhdeksänkymmentäviisi senttiä. Käsityönä tehdystä lasista.

Miksei ne saman tien pistä mainoksiin, että "taidokkaasti käsityönä suupuhaltanut ihminen, joka 15 tunnin työpäivän jälkeen nukkuu tehtaan lattialla, tienaa vähemmän kuin me annamme viisivuotiaillemme viikkorahaa, ja lähettää nekin rahat vielä köyhemmälle äidilleen, jatkaen tällä kaavalle 7 päivää viikossa kunnes lopulta ahdistuksessaan ottaa hengen itseltään ellei sairastu vakavasti päätyen kadulle kerjäämään". Että tervetuloa ostoksille, eettisyydestä viis, kunhan saadaan sisustaa!

Nuo samanlaiset maljakot muuten näkyvät maksavan netissä vain 2,50 e /kpl.

Rupesin miettimään, että miten voi olla mahdollista, että ihmiset suostuvat ostamaan mitään, minkä tekijän työ- tai elinoloista ei ole tietoa. (Mukaan lukien minä itse..) Tietysti voi olla, ettei ihmisiä yksinkertaisesti kiinnosta. Silti uskoisin, että useimmilla meistä jonkinnäköinen omatunto on, joten se ei kai voi olla suurin syy.
Tiedostamattomuus? Jos ei vain ole tullut mieleen ajatella koko asiaa. Tai ainakaan se ei ole päässyt vaikuttamaan tarpeeksi syvästi. Useimmitenhan halpaa hintaa tunnutaan arvostettavan kaiken edelle.
Jotain muuta siihen kuitenkin vielä liittyy. Olenhan itsekin ostanut esimerkiksi H&M:ltä vaatteita vielä siinäkin vaiheessa kun jo tiedostin, ettei ylihalpa vaate voi olla kovin eettinen, ja edelleen saatan ostaa vaikka halpamarketista siivousvälineitä tai Stockmannilta kodinkoneita miettimättä mistä ne ovat tulleet. Laiskuus? Itsekkyys? Yleinen asenneilmapiiri? Se, ettei ihminen voi samaistua massoihin? Ihmistenhän on tunnetusti vaikea tuntea sympatiaa esimerkiksi "nälkää näkeviä" kohtaan, jos he ovat vain määräämätön joukko. Sen sijaan ihmiset samaistuvat todella helposti yksittäisiin kärsiviin ihmisiin. Tämän vuoksihan esimerkiksi World Vision tai muuta avustusjärjestöt käyttävät mainoksissaan yksittäisiä lapsia.

Mutta miten vaikuttaa ihmisten toimintaan? Moralisointi ei ole kovin tehokas keino herättää ihmisiä ja se usein saakin aikaan vain vastustusta. Mielestäni parempi tapa vaikuttaa, on levittää tietoa ja jättää asia sitten ihmisen omantunnon päätettäväksi. Miten sitten tehdä se vaikuttamatta tuomitsevalta?
Väärä tapa on varmastikin tarjota omia näkemyksiään Ikean toiminnasta juuri kun ystävä kantaa sisään Ikeasta ostettuja hyllyjä. Silloin luultavasti vaikuttaisin tuomitsevan ystäväni toiminnan, vaikka yrittäisin asetella sanani miten.
Parempi tapa on varmasti olla "huomaamatta" ystävän Ikeassa käyntiä, ja muutama päivä, ehkä viikko myöhemmin löytää Voima-lehdestä artikkeli, jossa kerrotaan Ikeasta ikäviä faktoja, ja päivitellä sitä ystävän kanssa yhdessä. Näin ystävä ei koe tulleensa itse tuomituksi vaan saa olla rauhassa samaa mieltä, eikä joudu puolustuskannalle. Jos hän tämän jälkeen ei käy enää Ikeassa, hieno juttu! Jos käy, ainakin tiedän, että yritin ja tieto on välitetty. Kuulostaako kierolta? :)

Juttua Ikean toiminnasta löytyy Voiman jo muutaman vuoden vanhoista artikkeleista Ikeen alla ja Ikean uudet juonet. Suosittelen molempien lukemista!