Upeaa Uutta Vuotta 2010!

Vuosi 2009 on ollut hyvä ja antanut paljon, paljon ilonaiheita ja onnea mukanaan. Toisaalta se on sisältänyt myös muutamia raskaampia ajanjaksoja, ei kuitenkaan mitään kovin vakavaa.

Parhaita asioita, joita minulle vuonna 2009 tapahtui oli varmasti uuden ruokavalion myötä tapahtuneet muutokset, ja ehkä näiden juttujen ja tiettyjen blogien kautta löydetty henkisen hyvinvoinnin merkityksen tiedostaminen. Iso kiitos kaikkiin ruokakysymyksiini vastaamisesta ja myös niissä henkisen puolen asioissa auttamisesta kuuluu Olli Postille. Hän auttoi minut laatuajattelun alkuun. Kuva Eve&Adam's luomusalaattikahvilasta Berliinistä.


Onnellisuuden kannalta tärkeää oli varmasti myös kommuuniin muutto, ja sen myötä omasta kodista nauttiminen. Varsinkin kesällä oma piha ja tila oli uskomattoman hienoa.

Myös reilausreissu Euroopassa ja muut matkat toi kaivattua vaihtelua ja irtioton arjesta.






Seuraavasta vuodesta toivon tulevan vielä paremman ja onnellisemman sekä itselleni, että kaikille muille.

Tietysti pyrin itse vaikuttamaan toiveeni toteen käymiseen. Aion vaikuttaa tähän omalla kohdallani pyrkimällä järjestämään asiat niin, että teen vain niitä asioita, joista oikeasti nautin. Muiden elämään, ainakin lähimmäisteni, pyrin vaikuttamaan olemalla itse positiivinen ja ystävällinen, ja pyrkimällä olemaan purkamatta omaa pahaa oloani muihin. Ja keinoni täksi vuodeksi onnellisen ja hyvän olon saavuttamiseen:

- Olen kirjoittanut affirmaatioita Heidin jutun innoittamana ja nämä sivut luettuani. Olen huomannut jo tämän kuluneen syksyn aikana, kuinka valtava voima omilla ajatuksilla on, ja aion hyödyntää tätä jatkossakin.

- Koitan parantaa itsessäni niitä ominaisuuksia, jotka koen ongelmallisimmiksi oman henkisen hyvinvointini kannalta. Näitä ovat äkkipikaisuus ja ärsyyntyminen pieleen meneviin asioihin, negatiivisuus ja kritiikin esittämisen tarve. Olen jo pyrkinyt parantamaan tapojani ja työ jatkuu uuden vuoden puolella.

- Aloitan todella kiinnostavat uudet opinnot Kiinalaisen lääketieteen parissa, kuten kerroin muutama päivä sitten. Odotan tältä kurssilta paljon. Odotan innolla varsinkin muiden kurssilaisten tapaamista ja kurssin henkistä sisältöä. Jokainen kurssipäivä alkaa tunnin meditaatiolla, ja päättyy tunnin rukoukseen, sillä koulussa koetaan Kiinalaisen lääketieteen henkinen perintö erittäin tärkeäksi.

- Jatkan edelleen sairaanhoitajaopintoja, ja vaikka koulussa opiskelu ei aina tunnu motivoivalta niin haluan kuitenkin saada tutkinnon, ja mielenkiintoisiakin juttuja on keväälle luvassa, kuten työharjoittelu Porissa kirurgisella osastolla, ja sisätautiosastolla Helsingissä.

- Päätin jo viime kesänä, että seuraavana kesänä en mene kesätöihin. Olen tehnyt kaikki kesät kesätöitä varmaankin yläasteikäisestä ja varsinkin hoitoalalla töissä oleminen tarkoittaa sitä, että on töissä viikonloput ja jää paitsi kaikista viikonloppureissuista sun muista hauskuuksista. Myöskään juhannusta en ole saanut moneen vuoteen viettää mökillä, joten ensi kesänä ajattelin rentoutua mökillä vähintääkin muutaman viikon, kenties tehdä jonkun ulkomaanmatkan, ehkä tehdä keikkatöitä jonkun verran (ilman sitovaa työsopimusta siis!) ja yksinkertaisesti nauttia kesästä! Kaipaan niin paljon kunnon lämpöä, enkä halua menettää Suomen lyhyttä kesää istumalla töissä. Rahasta kieltäytyminen on aina vaikeaa, mutta nyt yritän opetella arvostamaan omaa aikaa sitä työstä saatua rahaa enemmän!


- Yritän vähentää entisestään turhia ajanviejiä, kuten tietokoneella oloa, ja keskittyä oikeasti hyvää oloa tuottaviin asioihin, kuten akrobatiaan, nypläämiseen, joogaan, piirtämiseen, maalaamiseen tai lukemiseen.

- Yksi hyvän mielen tuoja uudelle vuodelle on varmasti tämä pieni ystävä, joka tuntuu jo parissa päivässä kasvaneen hurjasti, ja muuttuvan koko ajan vallattomammaksi ja hullummaksi <3 Pienen Niilan ja jalkansa murtaneen siskon kanssa täällä vietetään kolmistaan uuden vuoden aattoa :)


Tämän blogin tarkoitus oli alunperin olla päiväkirjanomainen keino välittää kuulumisia perheelle, ja tutuille. Nyt kun tuntemattomia lukijoita on kertynyt niin tarkoitus on kuitenkin muuttunut. Erilaisissa ohjeissa suositun blogin perustamiseksi neuvotaan aina keskittymään tiettyyn aihepiiriin. En ole kuitenkaan pyrkinyt tietoisesti keräämään lukijoita, enkä myöskään pyri siihen tulevaisuudessa. Pidän siis myös blogin aihepiirin täysin määrittelemättömänä, jotta voin kirjoittaa mitä tahansa mieleen tulee. Kun teitä lukijoita nyt kuitenkin on siunaantunut, niin kertokaa ihmeessä, jos on joku erityinen aihepiiri tai aihe, mistä kiinnostaisi erityisesti lukea. Aina ei keksi kirjoittaa aiheista, jotka esimerkiksi saattavat olla itselle jo "vanhoja" juttuja, mutta jotka saattaisivat kiinnostaa muita :)

Näiden tunnelmien kautta toivotan kaikille lukijoille
Ihanaa vuodenvaihdetta ja ilon täyteistä vuotta 2010!

Kiinasta vielä

Rupesin miettimään tarkemmin tuota edellistä postaustani, ja toivon ettei siitä saanut sellaista kuvaa, että jotenkin ihannoisin kiinalaista yhteiskuntaa ja ylipäätään kaikkea Kiinassa.

Vaikka nimittäin meillä täällä demokratia ei enää (jos on koskaan toiminutkaan) toimi niinkuin pitäisi, ja kaikki korruptoituu, niin onhan täällä nyt asiat todella paljon paremmin kuin Kiinassa. Ei Kiinan ihmisoikeuksia ja meidän "opintotuki on liian pieni ja vanhustenhuolto tökkii"-valitusta voi oikein edes verrata. Enkä nyt tarkoita sitä, etteikö meidän tulisi pyrkiä vielä parempaan vain siksi, että muilla on paljon huonommin!

Järkytyin taas kun kuulin uutisista, että Kiinassa on teloitettu Britannian kansalainen. Kiinassahan teloitetaan ihan järjettömät määrät porukkaa joka vuosi, ja länsimaissa sitä herätään kritisoimaan lähes ainoastaan silloin kun teloitettavan pallilla istuu joku länsimaalainen. Eletään melkein 2010-lukua ja Kiinassa tapahtuu koko ajan ihan järkyttäviä ihmisoikeusrikkomuksia.

Kamalaa on myös se, että niin harvaa kiinnostaa. Olin feissarina Amnestyllä Pekingin olympialaisten aikaan, ja todella valitettavan monelta, varsinkin miespuoliselta, sai kuulla kommentteja tyyliin "Oli muuten niin mahtavat puitteet olympialaisille, että ihan sama kuinka paljon ihmisiä ne hääti kodeistaan". Pekingissähän siis pistettiin kortteleita matalaksi raskaalla kädellä ennen olympialaisia, ja niissä asuvat ihmiset tietysti menettivät kotinsa ilman mahdollisuutta vastalauseisiin. Ja kysyttäessä näiltä suomalaisilta miehiltä, että olisitko samaa mieltä jos sinut tai perheesi olisi häädetty jonkun ison tapahtuman alta, niin vastaus oli: "no jos se tapahtuma olisi yhtä hieno kuin Pekingin olympialaiset niin tottakai, höhöhö".


Eikä Kiinassa eläimilläkään paremmat oltavat ole. Jos mietitään Suomen sikojen oloja vaikkapa niillä kuuluisilla sikavideoilla, niin jokainen voi kuvitella minkälaista tuotantoeläimillä on Kiinassa. Myös ympäristöasiat tietysti ovat aivan eri tolalla kuin täällä, kivihiili tulee varmasti vielä pitkään olemaan Kiinan pääasiallinen energianlähde, ja saasteongelma on aika järkyttävä. Pekingissä ollessani eräs työtoveri kysyi minulta, näkyykö kotipaikkakunnallani tähdet. Tietysti ensireaktiona naurahdin, että tottakai, miten niin. Hän sitten kertoi, että oli nähnyt ensimmäisen kerran tähdet vierailleessaan Suomessa lähes kolmikymppisenä. Minulle yllättävää oli se, että kuvittelin ilmanlaadun parantuvan matkustaessani Pekingistä "maalle", mutta mitään muutosta ei ollut havaittavissa, maalla kivihiili teki ilman yhtä harmaaksi kuin kaupungissa muut saasteet. Allaolevassa kuvassa on aurinkoinen, lämmin ilma molempina päivinä, erona saasteiden määrä.


Ja Kiinalaiseen lääketieteeseen liittyen vielä, Kiinan kommunistihallinto on valitettavasti halunnut hallita tietysti myös lääketieteen kehitystä, painottaen materialistisia aatteita ja tukahduttaen henkisiä vaikutteita. Tämä on vaikuttanut siihen kiinalaisen lääketieteen muotoon, joka on levinnyt läntiseen maailmaan.

Silti, jokin siinä maassa kiehtoo ja vaikka Kiinakin länsimaalaistuu, niin kyllä se henkinen perintö siellä vielä näkyy ihmisten elämässä. Yksi positiivinen puoli, jonka itse haluaisin palauttaa(?) tänne Suomeenkin, on yhteisöllisyys ja varsinkin vanhusten kunnioitus ja perinteiden ja tiedon välitys sukupolvelta toiselle. Miten paljon meidän omilla vanhuksillamme onkaan tietoa ja taitoa, joka on kovaa vauhtia menossa hautaan. Tässä yksilökulttuurissamme kaikki elävät yksin, eikä kukaan ole toisten ihmisten vastuulla. Omaishoitamisesta saa kyllä palkan, mutta henkisesti siinäkin ihminen on usein täysin yksin, ilman apua läheisiltä, tuttavilta, naapureilta. Se on surullista.

Yksi mainitsemisen arvoinen asia Kiinassa on tietysti se ruoka. Ehkä sitä on niin tottunut suomalaiseen, ettei sitä osaa arvostaa, mutta harvoin täällä saa mitään niin maukasta kuin mitä Kiinassa päivittäin. Kuvassa aterioidaan jokilaivalla, huomaa taustalla karaoke ;)

Kiinalainen lääketiede

Olen miettinyt viime aikoina kovasti, miten vähän meidän kulttuurissamme ja lääketieteessämme painotetaan ennalta ehkäisyä, terveyden ylläpitoa ja henkisyyden merkitystä. Meillä eletään ottamatta mitään vastuuta omasta terveydestä, syöden ja juoden mitä sattuu, stressaten työstä ja elämästä ja kuuntelematta omaa kehoa ja itseä. Sitten kun sairaus iskee, vastuu siitä(kin) sysätään muille; lääkäreille, hoitajille ja lääkitykselle. Lääkkeiden oletetaan parantavan kaiken, vaikka elämä jatkuisi samaan malliin, yhtä stressaavana ja epäterveellisenä.



Kiinalainen lääketiede on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa. Se keskittyy terveyden ylläpitoon kaikin keinoin. Tärkeää on energia (Qi), ja sen virtaaminen kehossa. Kaikki liittyy tähän. Kiinassa ollaan paljon tietoisempia ruoan merkityksestä; erilaisilla ruoilla on erilaiset energiat, jotka vaikuttavat ihmisen energiaan eri tavoin. Myös liikunta täytyy olla Qin virtausta edistävää, liikkumattomuus ei ole hyvä, mutta ei myöskään raskas liikunta. Puistot täyttyvät aamuisin ihmisistä, jotka suorittavat omia harjoituksiaan, yhdessä tai yksin.




Hierontaa käytetään sekä ennaltaehkäisevänä että sairauksien hoidossa. Akupunktiolla, moksibustiolla tai yrttilääkinnällä pystytään hoitamaan useita sairauksiakin, vaikka ei välttämättä samalla lailla vakavia tiloja kuten länsimaisella lääketieteellä. Kiinalaiset myös uskovat tunteiden olevan yhtä varteen otettavia sairauden aiheuttajia kuin minkä tahansa ulkoisten seikkojen. Henkisyys onkin mukana kaikessa elämässä ja liittyy vahvasti myös lääketieteeseen. Kaiken pitää pysyä tasapainossa. Raskas työ, raskaat huvit.. tai ehkä ennemminkin raskas työ, samassa suhteessa lepoa; sekä ruumiille että mielelle.



On vaikea ymmärtää miksi me emme halua hyödyntää vuosituhansia vanhaa tietotaitoa, vaan tukeudumme ainoastaan omaan "tieteellisesti todistettuun" tietoomme. Jos tuhansien vuosien kuluessa jonkun asian on huomattu toimivan, voiko sen tuomita huuhaaksi vain siksi, ettei siitä ole tieteellisesti todistettu? No tietysti voi, mutta kannattaako? Vai kannattaisiko ennemminkin suhtautua ennakkoluulottomasti ja avoimesti ja ottaa parhaat hyödyt irti kaikista järjestelmistä.

Itse ainakin pyrin tähän. Sen vuoksi aloitankin opiskelemaan Kiinalaista lääketiedettä 9-10.1 alkavalla kurssilla, Nei Jing -koulussa Helsingissä. Toiveissani olisi myös päästä tuolta sairaanhoitaja-koulustani vaihtoon Kiinaan, tosin sen onnistuminen on tällä hetkellä vielä vain toiveajattelua :)

Pieni ihanuus <3

Tänne vanhempieni luokse kotiutui eilen uusi perheenjäsen, nimittäin suloistakin suloisempi pieni Niila, labradorinnoutajan pentu.



On ne vaan niin ihania, vaikka olenkin periaatteessa vastaan kaikenlaista (peruspuutteellista) eläinten pitoa.. Tai no, olen hyvin ristiriitainen ainakin tässä aiheessa.

Rakastan eläimiä, ja kuvittelinkin kaksikymppiseksi asti tulevani eläinlääkäriksi. Haaveena on ollut jossain eläintenpelastussairaalassa toimiminen, sellaisessa mitä televisiosarjoissa näkee. Omia eläimiäkin on ollut hamsterista hevoseen.

Silti, inhottaa kaikenlainen rotujen jalostus ja kasvatustoiminta, sekä eläinten pitäminen ihmisten ehdoilla. Liian pienissä kodeissa (mielestäni esimerkiksi isoille koirille melkein mikä tahansa normaali koti on liian pieni, elleivät ne pääse tarpeeksi paljon ulos) tai häkeissä ja liian vähällä ulkoilutuksella tai liian vähän vapaana.

Vihastuttaa kun ihmiset jättävät isot energiset koiransa koko päiväksi yksin pieneen kotiinsa, ja kuvittelevat, että kolme puolen tunnin lenkkiä kaupungissa riittää tyydyttämään niiden liikunnan tarpeen. Oikeasti, vastaako 1½ tuntia hihnan päässä käpöttelyä päivässä koiran luonnollista liikuntaa? Tai lapsille ostetaan marsu, joka sitten elää koko elämänsä samassa häkissä, samoilla sisustuksilla pääsemättä kovinkaan usein ulos. Puhumattakaan nyt mistään kesäkissojen ottajista, tai varsinaisista eläinten laiminlyönneistä. Mielestäni suurkaupunkien keskustoihin ei pitäisi olla lupa ottaa kuin pieniä häkkieläimiä. Maalla taas, ihan eri tilanne.



Toisaalta, pakko sitä on vaan ymmärtää niiden lemmikkien ottaminen, ja varmasti monet lemmikit ovat täydellisen tyytyväisiäkin. Kun vaan kaikki kohtelisivat omiaan niinkuin kuuluu, eivätkä ottaisi itsekkäästi eläintä sellaiseen ympäristöön, joka ei ole sille oikea.

Jörg Blech: Miten meistä tuli potilaita?

Tässä kirja, joka pitäisi lukea kaikkien niiden, keille ei ole koskaan tullut mieleen kyseenalaistaa lääkärien arvovaltaa ja luotettavuutta.

Kirja kertoo esimerkkejä lähinnä Saksasta (kirjoittajan kotimaa) ja jenkeistä, mutta samalla kaavalla nämä asiat varmasti toimivat kaikissa länsimaissa. Blech kertoo kirjassaan, kuinka sairauksia tehtaillaan esimerkiksi alentamalla raja-arvoja tai vain medikalisoimalla normaaleja elämänvaiheita tai ruumiintoimintoja.

Myös lääkärien ja lääketeollisuuden suhteet käy aika selviksi, tai lähinnä se, kuinka harvalla lääkärillä ei ole lääketeollisuuteen kytköksiä, tai kuinka harvoja tutkimuksia, artikkeleita tai päätöksiä tehdään puolueettomasti.

Ikäviä esimerkkejä löytyy, esimerkiksi siitä, kuinka naisille halutaan välttämättä antaa estrogeeneja vaihdevuosien hoitoon vaikka tutkimuksissa on todettu syöpien lisääntyneen niiden myötä. Jopa tutkittavien terveyden nimissä keskeytettyjen tutkimusten jälkeen niiden tuloksia on vain vääristelty vääntelemällä kieltä. Onko esimerkiksi "sydäninfarktien ja aivohalvausten lisääntyminen" sama kuin "ei sydän- ja verisuonitautien vähentymistä"??

Järkyttävältä kuulostaa myös, että Yhdysvalloissa 5 milj. lasta syö ADHD-lääkkeitä, joita heille on voinut määrätä kuka tahansa ei-erikoislääkäri, esimerkiksi gynekologi tai jopa hammaslääkäri. Siitä on tullut ikäänkuin uusi muotihuume. Onko lapsen vai vanhempien parhaaksi, että lapset lääkitään kilteiksi ja hiljaisiksi?

Oikeastaan koko kirja on aika painavaa tavaraa, suosittelen lukemaan itse :)

Vielä takakannen teksti:

"Miten on mahdollista, että lääketieteen kehittyessä meistä tulee aina vain sairaampia ja sairaampia? Jopa tavallisista elämänvaiheista kuten vanhenemisesta on tullut hoitoa vaativa tila. Ja kas kummaa – lääkeyrityksillä on tarjota parannuskeino jokaiseen uuteen vaivaan.

Lääketeollisuuden maailmassa terveetkin ihmiset ovat sairaita – he vain eivät vielä tiedä sitä. Jörg Blechin kirja kertoo, mitä jokaisen potilaan tulee tietää lääketeollisuuden ja lääkemarkkinoinnin tauteja lietsovasta vaikutuksesta. Mukana on myös 12 kohdan luettelo, jonka avulla keksityn sairauden voi tunnistaa."

Joulu edelleen

Aatto on ohi, mutta joulu jatkuu :) Tässä edelleenkin kokkaillaan, itse tein eilen Nooran ohjeen mukaan halvapiparijäädykkeen, ja hyvää oli!



Jouluaattona tehtiin kaikki laatikot itse, täysin luomuna ensimmäistä kertaa. Siirapin tilalta käytössä oli agave, ja riisin tilalta quinoa. Rosolli syntyi myös luomutarpeista. Minä tein meille "tofukinkun" (kuvassa edessä), joka ei kyllä ollut kinkkua nähnytkään. Laitoin sen liian laajalle vuoalle paistumaan, joten se kuivui ja vähän kärähtikin. Sisko kuitenkin pelasti tekemällä siihen hyvän sipulikastikkeen. Näiden lisäksi joulupöydästä löytyi älytön määrä erilaisia juustoja. Aina meillä on juustoja syöty, mutta tänä vuonna niistä täyttyi puoli lautasta kun otti palasen jokaista.

Raakapipareitakin tein, ne onnistuivat hyvin. Kuulemma vaan enemmän mausteita olisi saanut laittaa, vaikka laitoinkin ohjeen mukaan.

Joulun trendit myös lahjoissa taisi olla superfoodit ja muut ruokajutut. Lahjaksi saatiin ja annettiin erilaisia superruokia puolin ja toisin. Muita lahjoja oli mm. sprouter ja idätysohjeet, ohjekirja terveelliseen kasvisruokavalioon (siskon kanssa koottiin tämä yhdelle siskolle, joka sitä toivoi), luomunallekarkkeja, intiaanilakritsia, alumiinisia juomapulloja puolin ja toisin, yksi blenderi ja vedensuodatin minulle (jes, tämä oli toivottu :).

Tein myös itse raakaa minttusuklaata ystävälleni lahjaksi. Lisäsin kotiin jäävään osuuteen vielä hasselpähkinöitä. Lahjoiksi tein myös muutaman kestovihannespussin, ja yhden keittokirjan.



Eilen käytiin sitten lumen kunniaksi vähän pulkkamäessä siskojen kanssa ja hauskaa oli siihen asti kunnes nuorin sisko onnistui laskemaan puuta päin ja murtamaan jalkansa. Sen siitä saa kun yrittää aikuisena leikkiä ;)

Jouluvalmisteluja ja perhefiilistelyjä

Nyt on sellainen fiilis, että on kunnon vanhanaikainen, tunnelmallinen joulu tulossa. Ulkona on reilusti lunta, olen tullut vanhempien luokse ja pidän tässä kuusi vapaapäivää töistä. Jouluruokia on valmistettu jo kaksi päivää, mutta huomisesta tulee silti varmasti kiireinen!

Joulu saattaa olla meidän perheessä ainoita hetkiä vuodesta kun me neljä sisarta ja vanhempani olemme kaikki kunnolla koolla ja vietämme yhdessä aikaa. Parhaimmillaan jopa kolme viikkoa, kuten tänä vuonna aion viettää vanhempieni luona. Odotan joulua innolla kuten joka vuosi. Monen kuulee kertovan kuinka vanhempien luona jaksaa olla vain tietyn aikaa ennen kuin raja tulee vastaan ja täytyy päästä pois. Minulle taas kotiin meneminen on aina mukavaa, ja sieltä lähteminen vaikeaa, viettäisin mielelläni enemmänkin aikaa perheen kanssa.


Jouluvalmisteluihin kuuluu lahjojen väkertäminen yhdessä siskojen kanssa, ja joulumenun suunnittelu. Ideoita on otettu aiemmin esimerkiksi Härkäpapua sarvista -keittokirjasta, ja tänä vuonna kokeiluun tulevat erilaiset netistä löydetyt raakareseptit, kuten nämä raakapiparit. Koko perheen ruokailu on kääntynyt jo melko kasvispainotteiseksi, ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa ei joulupöydästä löydy kinkkua, eikä kalkkunaa. Kalaa taitaa vielä kuitenkin olla.

Jouluruoka-aineksia ollaan hankittu luomupiiritilauksesta (lähikasvikset, juurekset jne.), tosin Makrobios sössi kuiva-ainetilauksen ja mm. cashew- ja parapähkinät jäivät saamatta! Isä ja sisko on tuoneet Virosta erilaisia tummia suklaita, esimerkiksi Vivania, ja erilaisia tahnoja sun muita vironkielisiä luomuhässäköitä näyttäisi jääkaapista löytyvän.

Oli aika hauskaa tulla kotiin ensimmäistä kertaa niin, että jääkaappi on täynnä luomua, pakastimessa luomumarjoja ja suklaata ja kaapit täynnä pähkinöitä, kaakaopapuja, -voita, -jauhetta ja pöydällä smoothieainekset :) En tuonut edes mitään superfoodeja kotoa mukana. Vanhemmat on ruvennut Jukka Harjun -luennon jälkeen syömään smoothieita, ja tilanneet jopa Puhdistamolta suklaantekotarvikkeita.

Ai niin, hauska joululahja minulle; Voitin Highly Effective -arvonnassa yhden ilmaisen luennon :) Energiaa elämään -luennolla olen jo käynyt, joten nyt arvon Motivaatio-luennon ja Löydä uusi taso -luennon välillä.

Ihanaa ja rentouttavaa joulua kaikille!

Kuukauden ruokamenot = 314,05 e

Äkkiä taas on kuukausi hurahtanut, ja aika listata ostoksia. Yhteensä tässä kuussa meni rahaa 314,05 e. Enemmän kuin viime kuussa, johtuen Cocovin tilauksesta (mistä tilatut kyllä kestää taas kuukausia) ja poikaystävän synttäriyllätyspäivästä, jolloin kävimme syömässä Silvopleessa, smoothieilla Smoothie Hoursissa sekä ostimme leffaevästä Ekolosta :) Osa rahoista meni siis poikaystävänkin suuhun.

Ja mihin sitä rahaa sitten meni?

Poikaystävän synttärisyömiset: 50,97 e

Luomuvihannekset / hedelmät: 37,98 e

Herkut (jäin koukkuun kuiviin aprikooseihin, ja Ombareja on tullut myös ostettua!) : 20,35 e

Juomat (maito, mehu, glögi, yogitee) : 20,15 e

Mysli: 5,50 e

Ravintolat (Smoothie hours, Mountain) : 13,05 e

Lihankorvikkeet (tofu + vegesalami) : 12,94 e

Nori-levyt: 8,42 e

Karpalojauhe : 5,50 e

Vehnänorasjauhe: 12,35 e

Leipä : 9,1 e (Huomasin muuten kuitista, että olen maksanut Maatilatorin ruisleivästä 7,9 e !! Prisman ruisleipä 1,20 e ...)

Juusto (Luomukutunjuusto.. aivan ihanaa! + halloumi) : 10,24 e

Luomuviherherukkahillo: 6,90 e

Pähkinät + siemenet: 24,24 e

Hapankaali: 7,24 e

Taatelit: 5,52 e

Majoneesi: 5,12 e

Cocovin tilaus (lucuma, camu camu, kaakaovoi) : 61,25 e

Hiukan erilaisia juttuja kuin viime kuussa. Seuraavasta kuukaudesta veikkaisin taas melkoisen halpaa, sillä olen lähdössä vanhempieni luokse kolmeksi viikoksi!

Voi olla, että nyt tulevaisuudessa joutuu muutenkin vähän säästölinjalle, nimittäin elämä taitaa kohta muuttua aika köyhäksi. Opintotuki loppuu pian (olen opiskellut liian kauan), olen suunnitellut muutamia rahaa vieviä juttuja tulevaisuuteen ja lähden keväällä vielä Poriin kuukaudeksi palkattomaan työharjotteluun. Pitää siis tehdä rankasti keikktöitä kun pystyy koulun ohella, ja keksiä säästökeinoja :) Pihistelypostauksia siis luvassa!

Jooga ja rentoutuminen

Viimeksi kun kirjoitin joogasta, olin ollut tunnilla, jolla jooga tuntui tosi kevyeltä ja helpolta. Pelkäsin silloin, että se on vain yhden kerran siunaus, ja palautuu taas hankalaksi myöhemmin.
Mutta mitä vielä! Siitä saakka, jokainen joogakerta on edelleen ollut yhtä helppo ja kevyt. Ja ihan ihme juttu, mutta nyt viimeiseen viikkoon en ole edes hikoillut joogassa. Yritän tehdä siitä raskaampaa oikein keskittymällä asentojen oikeellisuuteen, henkitykseen ja olemalla asanoissa pidempään kuin 5 hengitystä. Mutta ei, ei tule hiki. Vähän voi otsahiusten alus kostua, mutta ei muuta.

Ja sekin vielä, että tekisi mieli joogata jatkuvasti. Joskus aiemmin se oli ehkä hiukan pakkopullaa (siis vuosia sitten kun joogasin Lappeenrannassa asuessa) mutta nyt siitä on tullut oikea nautinto. Montaa sarjaa en seuraa kun en telkkaria omista, mutta netin kautta katson Gossip Girlin ja Muodin Huipulle. Ja voitteko kuvitella, yksi ilta päätin katsoa uusimman Gossip Girlin jakson ennen joogamista, ja alettuani katsomaan tajusin, että tekee niin mieli joogata etten voinut keskittyä sarjan seuraamiseen! :) Ihan uutta minulle...

Koko joogaaminen tuntuu kokonaisuudessaan mahtavalta, mutta yksi parhaista hetkistä on kuitenkin loppurentoutus. Olen jäänyt koukkuun rentoutumiseen. Olen hakenut kirjastosta vaikka mitä rentoutuskirjoja ja kasetteja, ja pelkkä rentoutumisesta lukeminen(!) saa minulle aikaan sen uskomattoman hyvänolon tunteen mikä siitä tulee. Yritin kuvailla sitä siskolle kertomalla, että se on kuin toinen ihminen koskisi ihoon kevyesti, silittäisi. Niinkuin tulisi kylmät väreet, mutta lämpimänä.

Olen lukenut viime aikoina esimerkiksi Taojoogasta ja sisäisestä hymystä. Se on meditatiivinen tekniikka, jossa keskitytään hymyilemään kaikille sisäelimille vuorollaan ja lähettämään niille rakastavaa energiaa. Mahtavaa :) Tämä itämaisen filosofian ja lääketieteen hengellinen puoli tuntuu koko ajan vaan entistä tärkeämmältä ja järkeenkäyvältä. Se saa miettimään, että miten voi olla, ettei länsimaisessa lääketieteessä ymmärretä sen henkisen puolen järjettömän suurta merkitystä, tai ainakaan sitä ei huomioida tarpeeksi. Tähän aiheeseen palaan varmasti myöhemmin.

P.S. Tulossa myös blogaus joulun ruokajärjestelyihin ja menuun liittyen :)

Valon juhla ja luopumisen vaikeus

Olimme tässä muutama viikko sitten vierailulla siskoni kommuunin järjestämässä Valon juhlassa, johon kuului paljon kynttilöitä, ruokaa, rytmisoittimia, laulua, tanssia ja niin edelleen.

Päätimme sitten kopioida tämän idean aika tarkkaan ja järjestimme samanlaisen juhlan omaan kommuuniimme eilen. Tekipä hyvää istua ilta rauhassa kynttilänvalossa ystävien musiikki-improvisointia kuunnellen. Jopa reilusti yli tarpeen syöminen oli aika nautinnollista :) Tuli nautittua sellaisia ruokia, joita en ole pitkään aikaan syönyt, mutta jäi ihan hyvä fiilis, ei mitään tunnontuskia kuten joskus aiemmin jos sattui ahmimaan itsensä ihan täyteen.

Herkkupöytäämme kuului siis hyvinkin tavallisia ruokia; papukeittoa, peruna-porkkanauunijuttua, humusta, leipää, lakua, pipareita, kuivahedelmiä, joulutorttuja...

Pääsin myös tämän juhlan myötä polttamaan ikuisuuden kaapissa lojuneita kynttilöitä. Olen aina ollut hamstraajatyyppiä ja varsinkin muistoiksi luettavista asioista on erittäin vaikea luopua. Siksi olenkin kantanut mukanani kahdeksan muuton läpi esimerkiksi lapsena saamiani kynttilöitä... Nyt tuntuu, että olen kuitenkin vihdoin pääsemässä sille tasolle, että pystyn luopumaan turhasta tavarasta. Ainakaan osasta :) Sain siis vihdoin eilen poltettua esimerkiksi isoisoäidiltäni peräisin olevia kynttilöitä. Alkuillasta oli toistuvia hetkellisiä masennuksen tunteita, ja tajusin sen johtuvan siitä, että poltin muistojani. Miten voi ihminen näin kiintyä tavaraan? Pääsin niistä tunteista kuitenkin yli ja nyt tuntuu hyvältä, että sain luovuttua niistä.

Vielä vaikeammalta tuntuu luopua lahjaksi saaduista tavaroista. Vaikka tiedän, ettei lahjan antaja välttämättä enää edes muista lahjaansa tai ikinä saisi tietää minun luopuneen siitä, en silti pysty. Laatikoista löytyy esimerkkinä yli kymmenen vuotta sitten silloin ala-asteikäiseltä siskolta saatu puinen jättisuuri noppa. Eihän sillä yhtään mitään tee, mutta koska se on lahja, se on säästettävä. Toinen ikuisesti säästössä oleva juttu on (jo edesmenneeltä) mummiltani saatu hajuvesi, joka tuoksuu mummille. Tuskin tulen koskaan käyttämään sitä, mutta aina suursiivouksen tai muuton yhteydessä saatan nuuhkaista sitä :)

Seuraavaksi kuitenkin vuorossa vanhoista cd:eistä luopuminen. Jos siis Hittibuumit kiinnostaa niin ota yhteyttä! ;)


P.S Aikaisemmassa kynttiläpostauksessani eräs lukija kertoi soijakynttilöiden palavan nopeasti. En ollut itse tällaista huomannut tai ajatellut, mutta nyt voitte itse arvioida asiaa. Kuvassa oleva soijakynttilä on ollut päällä 4,5 tuntia. Onko se palanut hitaasti vai nopeasti?

Superruokaa! (Matkaan-lehdessä)

Paluu "oikean ruoan pariin" ja laatutietoisempaan ruokakäyttäytymiseen on selvästi leviämässä, ja rupeaa mediassa näkymään yhä useammassa lehdessä. Tänään bongasin uudesta Matkaan-lehdestä jutun Superruoista.

Melestäni melko hyvä juttu, jossa puhuttiin siis superruoista, ei superfoodeista :)
Luulen, että jos liikaa korostetaan ainoastaan kalliita ja eksoottisia superfoodeja, voi ihmisille tulla vastustusreaktio päälle, ja he hylkäävät jutun idean. Ei kuitenkaan ole kyse mistään ihmeaineista, jotka yksin käytettyinä tai entiseen ruokavalioon lisättyinä yhtäkkiä muuttavat elämän. Tärkeämpää olisi kokonaisvaltainen muutos ruokailutavoissa, laatutietoisuuden kasvattaminen ihan perusruoan suhteen. Taikasanat: Lisääminen & Korvaaminen ;)

Mielestäni Matkaan-lehden jutussa oli onnistuttu ottamaan huomioon juuri niitä helposti lähestyttäviä pointteja, joita jokaisen ihmisen pitäisi ruveta miettimään. Otsikko olisi voinut olla joku muukin kuin "Superruokaa!", (esim. "Laatua ruokailuun") mutta pääasia, että näitä juttuja tehdään ja niissä on selkeitä, yksinkertaisia neuvoja ja tietoa pohdittavaksi. Onhan tuo Superruoka tietysti sellainen huomiota herättävä termi, että juttu tulee varmemmin luetuksi.

Jutussa oli esitelty ruoka-aineista mustikka, parsakaali, tee, pinaatti, pähkinät ja tomaatti, sekä eksoottisemmista raakakaakao, maca-jauhe ("tymäkänhajuinen" :D) ja goji ("maku on mitäänsanomaton, muttei epämiellyttävä...").

Poimintoja:

"Arkipäivän superruoassa ei ole tuoteselostetta, eikä sitä myydä villeillä terveyslupauksilla, koska terveellisimmät elintarvikkeet voi ostaa ruokakaupan vihannesosastolta."

"Jos ei jaksa itse perehtyä erilaisten ruoka-aineiden ominaisuuksiin, voi terveysdieetin aloittaa lisäämällä ruokavalioonsa paljon erivärisiä kasviksia, pehmeitä rasvoja ja marjoja, sekä syömällä vain vähän eineksiä ja prosessoitua ruokaa. Eksoottisempia superruoka-aineita voi kokeilla kiinnostavana lisänä."

"Superruokatrendin taustalla on ajatus, että ruoalla voi edistää terveyttä, ehkäistä sairauksia ja jopa parantaa niitä."

"Tehomaatalouden vuoksi maaperä on köyhtynyt ihmiselle välttämättömistä vitamiineista ja hivenaineista, kuten sinkistä magnesiumista ja seleenistä. Siksi niitä ei ole nykyruoassakaan tarvittavia määriä, ja ihmisten vastustuskyky on alhainen."

"Purkista napsittuna ravintoaineet eivät välttämättä tuo tuloksia yhtä tehokkaasti kuin ravinnosta saatuina, koska ravintoaineet toimivat muiden aineiden kanssa tiimeinä."


P.S. Toinen juttu mikä on kaikissa lehdissä on D-vitamiini! (esim. nyt Iltalehden vaihteessa Tuuli Matinsalo huolehtii lasten d-vitamiinin saannista) Ihme, jos niitä suosituksia ei nosteta, kun aihe on niin selkeästi pinnalla.

Mukavia yllätyksiä

Onko teille koskaan käynyt niin, että jätätte vaikkapa 20 euroa jonkun takin taskuun, ja se löytyy sitten jollain yllättävällä hetkellä, kun olette sen jo unohtaneet?
Aina yhtä hauska tunne!

Itse löysin viimeksi 350 RMB (35 €) erään kirpputorille menossa olevan takin taskusta. Onneksi sisko sattui vielä sovittamaan sitä huvikseen ja pistämään kädet taskuun. Vaikka olisihan se ollut hauska yllätys sille ostajallekin, pieni lisäbonus hyvään takkiostokseen :)

Nyt tein samanlaisen huippulöydön. Etsin kynsinauhaleikkureita (tosi kätevät muuten, jos kynsinauhat tikkuilee ja kipeytyy niinkuin minulla) ja katsoi sitten yhteen laatikkoon, joka oli vielä teipillä kiinni. Yllättäen löysin sieltä kaikki tavarat, joita minulla oli Lappeenrannan asunnossa vessan peilihyllyn päällä! Eli toisin sanoen kaikki siihen aikaan joka päivä käyttämäni kosmetiikka, jota olen suoraan sanoen etsinyt aika paljon Helsinkiin muuton jälkeen. Ja olen ehtinyt muuttaakin kaksi kertaa tässä välissä, enkä ole noita löytänyt!

En muistanut edes kaikkea mitä siellä piti olla, mutta löytöjä oli esimerkiksi Dr.Hauschan puhdistusvoide ja ruusuvoide, Danne naamio, kristallideodoranttikivi(!! tätä olen kaivannut), kaikki hiusklipsini ja muutamia muita ihonhoitojuttuja.

Jos ei koskaan kadottaisi mitään, ei voisi myöskään iloita niiden löytymisestä :) Välillä laitan jopa tahallani pieniä rahasummia esimerkiksi laukkujen sivutaskuihin tai laatikoihin, koska niitä on niin hauska löytää sitten kun ne on unohtanut! Mistä tulikin mieleen, onkohan se 50 euron seteli vielä siellä mustan vihon välissä...

Kynttilänvaloa

Tuli tuosta kynttilänvalossa joogaamisesta (ks.ed.postaus) mieleen, että ostin tänään lisää soijakynttilöitä Ruohonjuuresta. Minulla on vielä viime vuonna Ruohonjuuren joulutarjouksesta ostettuja soijakynttilöitä sekä Ekolon muuttomyynnistä tosi halvalla ostettuja kasvisteariinikynttilöitä aika paljonkin, mutta sorruin taas tähän "kun halvalla saa" jekkuun. Molemmat näistä yllämainituista ovat varmasti hyviä vaihtoehtoja eläinperäisille (steariini) tai raakaöljypohjaisille (parafiini) kynttilöille.

Nämä Kynttiläpaja Kalevantulen soijakynttilät siis nyt joulukuussa Ruohonjuuressa 5,95 €. Näitä löytyy Ruohonjuuresta vaaleanvihreinä ja paprikan oransseina(!).


Ja tässä alla vielä Ekolon kasvisteariinikynttilöitä, ostin itse viime syksynä kaikkia värejä kotiin :)

Jooga

Nyt on hyvä hetki kirjoittaa uudelleen aloittamastani joogasta, sillä vietin juuri äsken aivan ihmeellisen ihanan tunnin joogasalilla :)
Välillä tuntuu, että lihakset kiristää ja asanat tuntuvat tosi rankoilta, mutta tällä kertaa kaikki oli mahdottoman helppoa ja tuntui niin hyvältä. Olen siis harrastanut astangaa aiemmin, Lappeenrannassa asuessani, mutta se on jäänyt pois muutamaksi vuodeksi. Nyt siis vihdoin aloitin sen uudestaan, ja olen ihan innoissani taas! Miten olenkaan voinut luopua tästä tavasta. Olen nyt joogannut aamuisin tunnelmallisessa kynttilänvalossa huoneessani, ja käynyt astanga joogakoulun tunneilla.

Mutta tosiaan tänään, venyin paljon pidemmälle kuin aiemmin, kaikki tuntui kevyeltä, eikä edes pitkät, selkärangan viertä menevät lihakset olleet jumissa! Pitkät selkälihakset ovat jostain syystä minulla sellainen kestojumituspaikka, että on ihan päivästä kiinni saanko edes tehtyä kunnolla niska-hartiaseisontaa. Mietin, että tähän saattoi vaikuttaa kaikkien hyvien seikkojen yhteisvaikutus.

Nimittäin söin tänään tosi kevyesti, vain Coco Moussen aamulla kotona ja vihersmoothien SmoothieHoursissa n. 4 tuntia ennen joogaa, se saattoi helpottaa. Toisaalta olin iltatunnilla, illalla olen aina virkeämpi ja venyvämpi. Tunnilla oli myös ihana ja rento hyvä opettaja ja salissa oli kuuma!! Melkein olisi voinut kuvitella tulleensa Hot Jooga -salille. Ja selkälihasjumeihin saattoi myös vaikuttaa se, että olen nyt kolme yötä peräkkäin nukkunut kovalla lattialla, sängyn pehmeä patja ei vaan sovi minulle.

Huomista tuntia odotellessa... Ai niin, kuulin tänään myöskin Iyengar-joogasta, joka kuulosti erittäin mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. En löytänyt nyt netistä suomeksi kuin tämän artikkelin. Kaveri kuitenkin kertoi, että pointtina on, että tuossa joogamuodossa kiinnitetään enemmän huomiota yksilöllisiin eroihin ihmisten fysiikassa ja kehon linjauksiin sekä käytetään apuvälineitä tukemaan asentoja, joissa viivytään paljon pidempään kuin astangassa. Käytännössä siis "turvallisempi" joogamuoto, koska asentojen oikeellisuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Pitääkin ottaa tästä tarkemmin selvää, jos vaikka kokeilisi sitä tulevaisuudessa.

(Kuva peräisin tuosta Iyengar-artikkelista.)

Tunteita herättävät Superfoodit

Nyt viime aikoina olen törmännyt useisiin postauksiin ja kommentteihin, joissa kritisoidaan superfood-ilmiötä. Olenkin alkanut miettiä, että mistä tämä vahva vastustus johtuu. Toisaalta kun näitä tekstejä lukee, moni tuntuu olevan melko samoilla ajatuksilla, toisten tekstejä vain tulkitaan omien vastustusreaktioiden kautta negatiivisemmin kuin olisi tarpeen. Esimerkiksi tämä Aamiainen ruohikolla -blogin teksti on tulkittu helposti superfoodien käyttäjien negatiiviseksi arvosteluksi, vaikka tarkemmin lukiessa, se on ihan asiallista pohdintaa. Mikä siis saa aiheen herättämään näin tunteita?

Yksi mikä saattaa jo itsessään herättää närää meissä suomalaisissa on tuo sana. Superfood. Itsekin puhun mieluummin superruoista, se kuulostaa jo vähän suomalaisemmalta. Jotenkin tuollaiset anglismit kuulostaa omaan korvaanikin aina hiukan oudoilta, ennen kuin ne siitä vakiintuvat käyttöön.

Toinen juttu on, että eräät superfoodien kritisoijat tuntuvat ajattelevan, tai ovat itse tulkinneet(?), superfoodien puolesta puhujien käyttävän ainoastaan superfoodeja ruoakseen, ja tyrmäävän kaikki muut ruoka-aineet tai ruokailutavat. Näin monesta kritiikistä on ainakin ymmärrettävissä. Ja tämä vielä yhdistettynä siihen, että superfood-kriittisissä teksteissä usein käsitetään superfoodeiksi ainoastaan ulkomailta tulevat superkalliit erikoistuotteet.

Voin olla väärässäkin, ehkä tällaisia ainoastaan huippukalliilla superjauheilla eläviä tyyppejä on, mutta itse en ole ainakaan tällaiseen ilmiöön törmännyt. Kaikki tietämäni ja tuntemani superfoodien puolestajapuhujat käyttävät näitä aineita vain lisänä ruokavalioon, joka muuten sisältää mahdollisimman puhdasta ja alkuperäistä (suomalaista, luomu-) ruokaa. Ja nämä kaikki tyypit myös laskevat superruoiksi suuren osan meidän kaikkien saatavilla olevista perusruoista kuten suomalaiset marjat tai yrtit, ja vielä kannustavat suosimaan suomalaista. Se mistä yritetään päästä eroon, on prosessoidut teolliset ruoat, tehotuotetut liha- ja maitotuotteet jne. Kaikki muu on sitä superia! Jääkaappimme ovessa oleva magneetti kuvaa aika osuvasti tätä perusideaa:
Try Organic Food ... or as your grandparents called it "Food".

Esimerkki YLE:n Kuningaskuluttajassa nähdystä haastattelusta:

Superfoodit ovat erittäin ravinnetiheitä, luonnon ruoka-aineita, sellaisia, jotka ovat varastoineet itseensä mahdollisimman paljon mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja. Superfoodit on tällainen, vois sanoa slangisana tällaisille ravinnetiheille ruoille, kertoo urheilijoiden minävalmentaja, entinen voimailun maailmanmestari Samuli Perälä.

Huomaa, ettei tämä määritelmä sulje pois suomalaisia superruokia, eikä sen ole tarkoituskaan, päinvastoin. Samulikin suosittelee superfoodeja käytettäväksi alkuun ruokavaliomuutoksen tueksi, jotta keho saisi nopeammin paljon ravinneaineita käytettäväksi. Kun tämä alkuvaihe on ohi ja kehon ravinnevarastot täynnä, ei superfoodien syömistä enää tarvitse jatkaa, ainakaan samassa määrin. Vähän sama kuin mihin erilaisten lääkkeiden aloitus perustuu, ensin suurempi määrä, ja kun tietty pitoisuus ja teho on saavutettu, jatketaan ylläpitoannoksella :)

Ovatko kotimaiset superruoat yhtä hyviä kuin kaukomailta tuodutkin?

- Siis ne on parempia koska ne on tuoreita! toteaa ravitsemusbloggaaja Olli Posti.
- Eli superruokaa ei ole pakko tilata ulkomailta?
- Ei. Aina kaikkein parasta on se, mitä saa kaikista lähimpää.

Olli Posti viittaa lausahduksellaan raaka-aineiden tuoreuteen: mitä tuoreempaa ruoka on, sen enemmän siinä on ravintoaineita tallella. Esimerkiksi kotimainen lakka, tyrni, mustaherukka ja ruusunmarja peittoavat c-vitamiinipitoisuudellaan kaikki tuontihedelmät.

Itsekin luulisin lukeutuvani näihin superfood-uskovaisiin, sillä käytän erilaisia superfood-jauheita joka päivä, mutta kuten tämä blogaus todistaa, suurin osa ruoastani on silti ihan sitä tavallista ruokaa :)

Uudet herkut

Aiemmin kirjoitin, että pähkinät on jostain syystä jäänyt ruokavaliosta pois. No, nyt ne on tehneet comebackin ja aika vahvan sellaisen... Sen jälkeen kun join Smoothie Hoursissa maailman parasta parapähkinämaitojuomaa, olen yrittänyt epätoivoisesti vääntää jotain yhtä hyvää kotona. Tosin huonolla menestyksellä. Pitäisi jättää keksiminen muille, ja etsiä vaan parhaat reseptit käsiinsä.

Kuten muutama päivä sitten kokeilemani Ilon Pisaran aivan mahtava Coco Mousse! Rakkautta ensipuraisulla <3 Yritän hillitä itseni tekemästä sitä koko ajan lisää, ei ne cashewt ja taatelitkaan varmaan suurina määrinä niin terveellisiä ole... noh, ei ainakaan halpoja :) Laskettiin, että yhden annoksen hinnaksi tulee suunnilleen 3,5 euroa.

Kämppis tarjosi tänään aamulla mansikoita, joten tein vielä oman muokkaukseni tuosta Coco Moussesta, eli vähensin hiukan vettä, heitin sekaan mansikoita ja vaniljan tilalta vanilja-agavea. Mansikka-suklaa-vaniljapirtelö!



Pirtelön koostumuksen sai tasaisemmaksikin, tässä ensimmäisessä en käyttänyt tarpeeksi tehoja. Jostain syystä arastelen käyttää Kitchen Aidissa enempää kuin kahta ensimmäistä tehoastetta (viisi vaihtoehtoa...), olen kai ylisuojelevainen sitä kohtaan :)

Vuorokaudenajat ja ruokailu

Rupesin tässä miettimään sellaista juttua, että mitenköhän muilla ihmisille menee syömisten ajoittaminen. Minkälaisia ruokia te ihmiset syötte ja mihin aikoihin?

Sitähän nimittäin melkein joka paikassa(?) suositellaan, että parasta olisi syödä aamulla ja päivällä reippaasti (aamupala on päivän tärkein ateria jne.) ja iltaa kohti kevyemmin (esim. ei ruokaa klo 18 jälkeen), koska päivällä sitä energiaa tarvitsee ja yöllä sitä ei taas kulu erityisesti. Tämä kuulostaa tietysti loogiselta.

Mistä sitten johtuu, että oma kroppani väittää ihan toista! Voisin helposti olla iltapäivään asti syömättä mitään ja olenkin oppinut syömään aamupalan vasta tässä ihan lähiaikoina. Nyt kuitenkin tällä ruokavaliolla olen tottunut siihen, että aamupäivästä alkuiltaan asti tekee mieli smoothieta, hedelmiä, kevyitä juttuja. Ja mitä pidemmälle iltaan mennään, sitä enemmän tekee mieli raskaampia ruokia; leipää, pähkinöitä, kuumennettuja ruokia tms. Illalla ei koskaan tee mieli salaattia, hedelmää tai mitään kevyttä!

En tiedä liittyykö tämä suoraan tähän, mutta ehkä ainakin aamuihin vaikuttaa se, että tunnen tosi harvoin nälkää. Ja silloinkin se on pieni tunne, joka menee ohi muutamassa minuutissa. Voin helposti paastotakin pari päivää tuntematta mitään heikotusta tai ihmeempää nälkää. En siis ole oikeastaan koskaan syönyt nälkääni, vaan ainoastaan siksi että satun rakastamaan ruokaa ;) ja tämän vuoksi siis aamuisin kun ei tee mieli raskasta (tai mitään), ei tule syötyä paljoakaan. Ja illalla taas voisin vetää hullut määrät kaikkea "kunnon ruokaa".

Outoa? Onko kenelläkään muulla samankaltaista ruokailutyyliä?

Sikainfluenssan järjettömyys ja Antti Heikkilä

Olen seurannut Antti Heikkilän blogipäivityksiä sikainfluenssaan liittyen ja sieltä kommentteja. On oikeasti vaikea käsittää, miten niin moni, terveydenhuoltohenkilökuntaan kuuluvakin ottaa ihan sokeasti vastaan kaiken ylemmiltä tahoilta tulevan infon tätä influenssaa koskien. Tähän koko sikainfluenssavouhotukseen liittyy niin älyttömiä, maalaisjärjelle käsittämättömiä juttuja, että näistä voisi puhua ikuisuuden. Jos asia kiinnostaa, niin hyvää tietoa kuitenkin löytyy Antin kaikista H1N1-kirjoituksista ja niiden kommenttiosioista.

Onneksi olen itse vanhustyössä, eikä minulle ole piikkiä edes tarjottu. Harjoittelun ohjaajanikin kysyi käydessään harjoittelupaikallani, että olenko jo saanut rokotteen. Ihan kuin sen automaattisesti ottaisin, jos vaan saisin.

Tässä nyt yksi älyttömyys tänään kommenteista poimittuina:

nuori-85 25.11.2009 15:30

Paras juttu minkä kuulin tähän mennessä. Naapurin työkaveri oli vieny lapsen piikitettäväksi ja oli saanut mukaan Tamiflu-kuuri-reseptin ja käskyn aloittaa heti jos oireita tulee rokotteesta. Siis aivan sairasta!? Miten tämä kaikki on mahdollista..Olen ottanut sähköpostitse yhteyttä THL:ään ja esittänyt kysymyksiä vaan eipä tule vastausta lukuisista pyynnöistä huolimatta. Tais osua kysymykset liikaa koko jutun ytimeen. Pitääpä tarjota juttua iltapäivälehdille, vaan onko ne lahjottu hiljaisiksi ainakin osittain?

Näkeekö kukaan oikeasti tässä mitään järkeä? Toiset ei saa kuuria vaikka olisi tauti päällä, ellei kuulu riskiryhmään ja toisille tarjotaan ETUKÄTEEN ja varmuuden varalta sikainfluenssalääkettä sikainfluenssarokotteesta mahdollisesti saatavaan sikainfluenssaan.

Onneksi meillä on kuitenkin edes Antti Heikkilä ja muutamia muitakin lääkäreitä, jotka kyseenalaistavat lääketeollisuuden ja siihen liittyvät toimet. Mahtaa olla ihan mahdottoman rankkaa olla aina "vastarannan kiiskenä" ja puhua julkisesti yleistä mielipidettä vastaan. Vaikka ymmärtäviä ihmisiä löytyykin, niin negatiivista ja vihaistakin palautetta tulee varmasti niin paljon, että itse en varmasti pystyisi tuohon valokeilaan nousemaan.

Antin blogaukset H1N1:seen liittyen:

H1N1 "Pelko on aseeni" 23.10
H1N1 Viimeisintä tietoa maailmalta 26.10
H1N1 - ROKOTUKSISTA 29.10
H1N1 MIKSI PUSKA MENETTI HERMONSA? 30.10
VIELÄ KERRAN PANDEMIASTA 2.11
H1N1 - KEUHKOKOMPLIKAATIOT 3.11
H1N1 -VIIMEISIN BLOGI 7.11
H1N1 - SKANDAALI 16.11
H1N1 ja Studio 55 16.11
H1N1 ohi on 23.11

Kitchen Aid

Vihdoin, vihdoin se saapui. Nimittäin tilaamani Kitchen Aid. Valitsin harmaan mallin, koska luin, että siinä olevat osat olisivat jollain lailla parempilaatuisia tai vahvempia. Ehkä se tekikin 10 euron hintaeron muihin väreihin verrattuna. Tilasin omani Pixmanialta, ja toimitus kesti noin viikon. Tähän asti olen vääntänyt sauvasekoittimella smoothieni, ja huonolla menestyksellä yrittänyt myös tehdä joitain vähän paksumpia puuroja. Nyt 2 kuukautta vanhan sauvasekoittimen terät rupeaa olemaan aika rikkonaiset, joten oli selvästi aika ottaa seuraava askel :)

Ajattelin pitää saman tien muutaman päivän, tai ehkä jos tuntuu hyvältä, niin viikon loppuun asti kevennetyn smoothie"paaston". Eli syödä vaan blendattua ruokaa, lähinnä vihersmoothieita.
Kohta kun poikaystävä tulee Ruohonjuuren kautta kotiin, niin meinaanpa kokeilla Heidin suosittelemia lakritsismoothieita!

Kuva.

Sertifioitua deodoranttia kainaloon

Olen aikaisemmin esitellyt joitain loistavia ekokeksintöjä, ja käyttämääni kosmetiikkaa, joten voisin vaikka esitellä vähän lisää hyväksi havaitsemiani juttuja :)

Aloitetaan nyt vaikka deodoranteista. Kaikissa antiperspiranteissa on alumiinia ja moni haluaisi sitä välttää, kun on ristiriitaista tietoa sen vaikutuksista ihmiselle; esimerkiksi sen yhteydestä syöpään. Deodoranteissa alumiinia ei välttämättä ole, mutta sen sijaan paljon muita epäilyttäviä ainesosia, esimerkiksi hajusteet ja säilöntäaineet voivat aiheuttaa ihoreaktioita. Itse olen pyrkinyt käyttämään ainoastaan sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, myös kainaloissa. Kuvittelisin sen olevan turvallisin vaihtoehto.

Tosin täytyy tähän alkuun sanoa, että mitä puhtaammin olen syönyt, sitä vähemmän olen huomannut tarvetta deodorantille edes olevan! Se hiki ei vaan enää haise. Olen jopa välillä ollut käyttämättä deodorantteja ollenkaan, ellei ole jotain tosi hikistä menoa tiedossa.


Mutta muutama sana niistä deodoranteista, joita olen käyttänyt:
Kookosöljy toimii deodoranttina, mutta valitettavasti ainakaan minulla se ei ihan loppuun asti pidä. Tosin niihin aikoihin kun sitä käytin, en vielä ollut ruoan suhteen ihan yhtä puhtailla linjoilla, joten uudelleen testaaminen voisi olla hyvä.
Laveran deodoranteissa rakastan niiden tuoksua! Laveralla on monta erilaista tuoksua, joista itse olen pitänyt eniten vanilja-kookoksesta ja limen tuoksuista. Myös kuvassa oleva Basis-deodorantin tuoksu on erittäin miellyttävä. Nämäkään deodorantit eivät ole kuitenkaan pitäneet hajua hikisimmissä tilanteissa.
Päädyinkin lopulta ostamaan monen suositteleman, melko hintavan Biothermin Ecocert-sertifioidun deodorantin. Se on tähän mennessä tosiaan ollutkin paras, eikä ainakaan vielä päässyt pettämään edes kovasti hikoillessa. Hintaa on Stockmannilla 22 euroa, tarjouksesta sain sen 18 eurolla.
Myös mineraalikivi minulla oli aiemmin, mutta se hukkui muutossa. Sekään ei tosin ollut ihan pettämätön, joten en ole ostanut uutta.

Nyt minulle onkin kehittynyt tavaksi vuorotella näiden deodoranttien välillä, Biothermia käytän silloin kun olen menossa esimerkiksi akrobatiatunnille, ja muita deodorantteja tavallisina päivinä, kun ei tule erityisesti liikuttua.

Deodoranteista löytyy paljon keskustelua netistä, ja esimerkiksi Kemikaalicocktailin Noora on kirjoittanut niistä useampaankin otteeseen, ainakin tässä, tässä ja tässä.

Siirtymäliike! (tapaaminen tänään)

Olen unohtanut mainita tänään, eli lauantaina 21.11, tapahtuvasta Siirtymäliikkeen ensimmäisestä tapaamisesta. Luulen, että sinne voi tulla paikalle ilmoittautumattakin, ja ehdottomasti ottaa osaa toimintaan myöhemminkin jos tänään ei pääse paikalle.

Siirtymäliikkeen facebook-sivuilta kopioituna:

"Tervetuloa Siirtymäliike Helsinki –tiedotustilaisuuteen lauantaina 21.11. klo 13:00-16:00 Töölön kirjaston Mika Waltari -saliin (Topeliuksenkatu 6, 4.krs).

Siirtymäliike (Transition Movement) on kasvava maailmanlaajuinen liike, joka inspiroi ja tukee yhteisöjä vastaamaan öljyhuipun ja ilmastonmuutoksen tuplahaasteeseen. Positiivinen ja ratkaisulähtöinen Siirtymäliike verkostoi paikallisia ihmisiä toimimaan yhdessä ja sopeutumaan vähempienergiseen yhteiskuntaan. Siirtymäliike tarjoaa monipuolisia työkaluja kestävän elämäntavan ja onnellisuuden rakentamiseen paikallistasolla. Yhteisöjä voimauttaen Siirtymäliike tarttuu tuleviin haasteisiin mahdollisuutena kohti parempaa tulevaisuutta.

Siirtymäliike on nyt aloittamassa toimintansa Helsingissä. Tilaisuuden tavoitteena on tiedottaa paikallisia järjestöjä, yrityksiä ja yksilöitä Siirtymäliikkeen mahdollisuuksista, sekä luoda yhteisiä suunnitelmia tulevaisuuden Helsingistä. Tilaisuudessa näytetään englanninkielinen elokuva ”In Transition” ja esitellään Siirtymäliike-konseptia, jonka jälkeen jakaudumme pienempiin keskusteluryhmiin jakamaan ajatuksia ja visioita. Tilaisuuden tavoitteena on myös muodostaa Siirtymäliike Helsingin ydinryhmä, joka tulee toimimaan projektin koordinaattorina.

Tilaisuudessa on Maatilatori Eat & Joyn sponsoroima välipalatarjoilu. Tilaisuuden kesto on maksimissaan kolme tuntia, jonka jälkeen osallistujien on mahdollista siirtyä syömään päivällistä läheiseen ravintolaan.

On mukavaa, jos ilmoittaudut tilaisuuteen sähköpostitse (siirtymaliike@siirtymaliike.org) tai Jupiterille (0400-757810). Mikäli et pääse paikalle, mutta olet kiinnostunut Siirtymäliikkeestä, älä epäröi ottaa meihin yhteyttä!

Kutsua saa levittää helsinkiläisten yhdistysten ja järjestöjen sähköpostilistoille. Olisi hyvä jos mahdollisimman monesta järjestöstä saataisiin vähintään yksi osallistuja.

Ystävällisin terveisin,
Jupiter Cormier, Pauliina Helle, Ukko Kantonen ja Karoliina Korkeila
siirtymaliike@siirtymaliike.org"

Elävän ravinnon kokeiluja

Pitkästä aikaa tuntui, että on vähän ylimääräistä energiaa, siispä päätin vihdoin alkaa kokeilemaan joitain elävän ravinnon juttuja, mikä on ollut ajatuksissa jo kauan.

Tein samantien helpolla ohjeella uudistavaa juomaa. Sekä Elsa Ervamaan kirjassa "Elävä ravinto", että Ilon Pisara -blogissa ohje tuohon juomaan on paljon monimutkaisempi kuin Ann Wigmoren kirjassa, joten noudatin kaikista helpointa vaihtoehtoa näin alkuun :) Liotin ja idätin siis vehnänjyviä, jonka jälkeen kaadoin niiden päälle vettä ja jätin seisomaan. (Vaikeamman ohjeen mukaan vettä olisi pitänyt keittää ja jäähdyttää, ja vehnänjyviä pitää välissä jääkaapissa ja pimeässä ja muuta kikkailua.)

Päätin sitten hyödyntää heti uudistavan juoman ja Ollin vinkistä tehdä itse jogurttia. Aloitin siis Ilon Pisaran auringonkukansiemenjogurtilla, jonka saatoin mokata heti alkuun unohtamalla lämmittää uudistavan juoman... Noh, seisotin sitä myös liian kauan jääkaapissa ja siihen tuli päälle harmaa kerros. Kuorin sen kerroksen, ja olihan se vähän hassun makuista. Lisäsin kuitenkin siihen vadelmia, banaania, karpaloita ja agavesiirappia ja nautin :) ei ole ainakaan vielä tullut maha kipeäksi.


Tein myös tuota samassa postauksessa mainittua pähkinäjogurttia. Sen kohdalla sitten käytin lämmitettyä uudistavaa juomaa, ja huomasin nyt jälkeenpäin, että siinä puhuttiinkin vain vedestä... Eikä mulla tietenkään mitään mittaria ole, mutta arvioin sen 40 asteiseksi. Siitä nyt tuli kuitenkin paremman makuista, ja ihan eri makuista, kuin tuosta ensimmäisestä jogurtista. Oikeastaan siinä on jotain samaa kuin tavallisessa viilissä. Harmi, ettei nyt ole enää nälkä kun söin tuon toisen jogurtin, joten tämä toinen saa nyt odotella jääkaapissa vielä huomisaamuun!

P.S. Ehkä mun "kokkaustaitoihin" vaikuttaa jonkun verran se, että vilkaisen hätäisesti reseptiä ja sitten onnistun aina tekemään jotain väärää ja peruuttamatonta, ennen kuin olen lukenut reseptin kunnolla... Pitäisi ehkä vähän skarpata noiden ohjeiden tarkemmassa noudattamisessa niin tulokset saattaisi olla lähempänä sitä mitä pitäisi ;)

Kuukauden ruokamenot = 259,33 euroa

Olen nyt kuukauden ajan kerännyt kuitit talteen selvittääkseni huvin vuoksi paljonko ruokaan menee rahaa kuukaudessa. Tulokseksi tuli 259,33e, josta 38,75e kului ravintoloihin (Silvoplee & Smoothie hours), 204,15e tavalliseen ruokaan ja 16,43e herkkuihin.

Tuohon herkkuosuuteen kuului kaupasta ostettu suklaa (Green&Black's ja Vivani) sekä Ruohonjuuren toffeepatukat, joihin olen ollut ikäänkuin koukussa... Jos ja kun meinaan näitä ruokamenoja hiukan saada karsittua niin tästä herkkuosuudesta on hyvä aloittaa. Näin sen oikeastaan ajattelin alunperinkin, sillä laskin herkkuosuuteen lähinnä omasta mielestäni turhat herkut. Siihen ei siis ole laskettu banaanilastuja, taateleita tai cacao nibsejä, vaikka ne herkullisia ovatkin :)

Vain yhden kuukauden kirjaaminen vääristää käsitystä todellisista menoista tietysti jonkun verran, sillä tässä kuussa en ole joutunut ostamaan mitään superfood-jauheita. Ne ovat sen verran riittoisia, että pari kuukautta sitten ostetut purkit riittävät varmasti vielä ainakin kuukauden päivät. Ajattelin jatkaa tätä vielä ainakin seuraavan kuukauden ajan, ja katsoa onko tulos suunnilleen sama.

En kuitenkaan yritä edes laittaa itselleni mitään budjettia tai suunnitelmallisesti säästää ruokakuluissa. Yhden kerran yritin. Silloin tein tietyn budjetin, ja laskin paljonko saan kuluttaa päivässä/viikossa. Ärsyyntymiskynnys oli sen verran korkealla tuon kahden kokeiluviikon ajan, etten tee sitä virhettä enää koskaan. Se jokapäiväinen miettiminen, mitä nyt saan ostaa ettei mene yli tietyn summan, oli todella verenpainetta nostavaa :)

Lisäys. Tässä vielä (kte:n vinkistä) eroteltuna tuon "tavallinen ruoka" kategorian ostot. Yritin lajitella niitä vähän. Perässä ostoshinnat kertaostosummien mukaan. Esim. avocadoja ostettu 7:llä eri kerralla, yhteensä 13,94 eurolla. Tämä lajitteleminen oli itsellekin oikeastaan ihan hyvä infopläjäys, näkee vähän mihin yksittäisiin juttuihin mennyt eniten rahaa. Cacao nibsit näyttäisi olevan melko kalliita muihin ruokiin verrattuna! Lähes kaikki listassa on ostettu Ruohonjuuresta tai Prismasta. Luomuna, ellei muuta mainita.


avocado 4,19 + 0,64 + 2,57 + 1,69 + 1,69 + 2,52 + 0,64 = 13,94 e
päärynä 2,86 + 2,06 +2,06 + 2,35 = 9,51 e
tammenlehtisalaatti 1,52 + 1,63 + 1,63 = 4,78 e
banaani 1,16 + 1,44 + 4,49 + 1,61 = 8,7 e
purjo 1,38 + 1,25 = 2,63 e
kurkku 1,43 + 0,95 = 2,38
basilika 1,61
parsakaali 2,50
omena 1,84
persilja 2,01
mustaherukkajauhe 4,50
kiinankaali 2,35
appelsiini 1,81
kukkakaali 2,42
mandariini 1,11

valkosipuli 0,58
inkivääri 2,01
taateli 3,19
parapähkinä 6,58
auringonkukansiemen 0,63
seesaminsiemen 2,08
vehnänjyvä 1,44

banaanilastu 4,27
omenalastu 1,90
cacao nibs 4,35 + 10,16 + 7,62 = 22,13 e
kaakaovoi 12,92

ruisleipä 2,76 + 2,76 = 5,52 e
kaurajuoma 2,33 + 2,33 + 2,33 + 2,28 = 9,27 e
lohi (ei luomu) 2,95
halloumi (ei luomu) 3,34
voi (ei luomu) 1,77
soijakastike 8,50
tofu 2,19 + 3,53 = 5,72 e
mustikkajogurtti 3,67

Auringon nousu ja herääminen

Tein tässä kipeänä ollessani huomion liittyen aiheeseen, josta olen puhunut aiemminkin. Eli auringonvalon suuresta vaikutuksesta heräämiseeni. Koko alkusyksyn, heräsin aina noin kymmentä minuuttia ennen kellon soimista. Silloin aurinko oli jo aina noussut, ja itsekin nousin aina virkeänä.

Sitten kun pimeys yhtäkkiä iski niin herääminen aikaisin, ennen auringonnousua, on tuntunut ihan julmetun vaikealta. Enkä tosiaan ole tottunut siihen millään tasolla, vaikka sen olisi pitänyt jo tulla "tavaksi", onhan tässä ollut pimeää jo monta viikkoa. Aivan hirveää herätä silmät ihan kiinnimuurautuneina unihiekasta joka aamu.

Viikonloppuisin, iltavuoroon mennessä tai nyt kipeänä ollessa herään aina hiukan auringon jälkeen. Esimerkiksi tämän kotona vietetyn pidennetyn viikonlopun ajan, olen herännyt joka aamu kahdeksan jälkeen, puolen tunnin säteellä auringon noususta. Riippumatta siitä meninkö nukkumaan kahdeltatoista vai kahdelta. Ja siis ilman kelloa, virkeänä!

Tuli mieleen hassu juttu, lukioaikana kuvittelin oikeasti, että ulkonäkööni väistämättä kuuluu turvonneet ja tummat silmänaluset. Joka aamu niitä koitin meikillä paikkailla, ja harmittelin kun olen sen näköinen. Tajusin vasta yliopistossa (kun ei tarvinnut enää herätä ennen 7:ää), että herranjestas, olen oikeasti ihan erinäköinen ihminen! Ne silmäpussit ei ollutkaan mikään geneettinen virhe, vaan johtui ihan pelkästään siitä liian aikaisesta heräämistä. Eikä nyt puhuta liian vähästä nukkumisesta, nukuin nimittäin lukioaikana 9-9½ tuntia joka yö.

Luin jostain (aina paras lähdeviite), että liian aikainen herääminen (riippumatta nukkumaanmenoajasta ja unen määrästä) ei vaan sovi kaikille ihmisille, eikä siihen välttämättä totu koskaan. Että rytmi on silloin väärä, jos herätys esim. klo 5 tuntuu hirveältä ja pitäisi mieluummin pyrkiä noudattamaan luonnonmukaista rytmiä, jossa herätys olisi muutamia tunteja myöhemmin. Luulen, että omalla kohdallani tämä voi hyvinkin pitää paikkansa.

Tulipa taas oikein painava tunne, kun mietin jo huomisaamuista herätystä 5.50. Onneksi on sentään lunta! Ja kirkasvalolamppu on tilauksessa joulupukilta.

Miten päänsärystä eroon?

Olen kirjoittanut aiemminkin täällä, että suurin ns. terveysongelma minulle on jatkuva päänsärky. Jatkuvalla tarkoitan sitä, että sitä on noin kerran viikossa tai vähintään kolme kertaa kuussa. Aiemmin jouduin käyttämään lääkkeitä joka kerta kun päätä särki. Se siis ei koskaan lähtenyt itsestään pois. Buranaa, Parasetamolia, migreenilääkkeitä...

Nyt ruokamuutoksen myötä päänsäryt on kyllä ihan selkeästi muuttuneet lievemmiksi. Useimmiten särky lähtee itsestään pois, tai sitten luonnonmukaisilla keinoilla. Valitettavasti siitä särystä joutuu kuitenkin yleensä kärsimään yli vuorokauden... Yksi ihan uusi keino, jonka olen huomannut tepsivän on päällä seisominen! Seison siis päälläni niin että kämmenet ja pää muodostaa kolmion. Hassua, mutta se tosiaan usein poistaa alkavan päänsäryn :) Viimeiseen puoleentoista kuukauteen en ole käyttänyt kuin kaksi kertaa särkylääkkeitä. Toinen oli tänään.

Tämän flunssan myötä päätä on nyt särkenyt perjantaista asti, ensin pari päivää lievemmin ja sitten eilen se äityi oikein pahaksi. Yritin hoitaa sitä ensin kaikilla muilla keinoilla mitä keksin; seisomalla päälläni, pitämällä lämpötyynyä niskassa, hieromalla akupisteitä (näistä en ole kyllä ihan varma, että osunko oikeisiin kohtiin :) ja lepäämällä. Ei kuitenkaan auttanut ja eilen illalla tuntui jo siltä, että pakko ottaa lääkettä. Odotin silti yön yli ja näin tietysti kauhean ahdistavia unia, kuten aina pään särkiessä. Aamulla särky oli lieventynyt, mutta rupesi voimistumaan heti noustuani ylös, joten otin sitten kuitenkin Panacodin ja menin uudelleen nukkumaan. Nyt särky on poissa. Länsimainen lääketiede vei taas pisteet kotiin.

Jos olisi rahaa, niin kokeilisin kyllä kaikkia mahdollisia hoitoja päänsäryn ehkäisyyn, kävisin ainakin akupunktiossa ja hierottamassa säännöllisesti niskajumit pois. Valitettavasti siihen ei ole nyt mahdollisuutta, joten parempia aikoja odotellessa... Nyt odottelen vaan, että joku kertoisi, että mikä luonnonmukainen keino toimisi jo olemassa olevan päänsäryn poistamiseen yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet. Olen lukenut suositeltavan esimerkiksi sitruunaa tai kurkumaa. Kokeiltu on, ei toimi.

Muutama sana Codex Alimentarius -tilaisuudesta

Tänään oli siis Codex Alimentarius -infotilaisuus, josta blogasin aiemmin. Odotin itse enemmän tuttuja paikalle, ja ilmeisesti järjestäjätkin olivat odottaneet enemmän väkeä. Toivottavasti ihmiset kuitenkin heräisivät lähitulevaisuudessa tähän asiaan vahvemmin ja uusi yhdistys NHF Finland saisi näkyvyyttä.

Ajattelin nyt sanoa muutaman sanan siitä, mitä itse tuosta tilaisuudesta sain irti. Puhujana oli siis Scott Tips, joka on NHF:n (National Health Federation) edustajana käynyt Codex Alimentariuksen kokouksissa jo kymmenen vuotta puolustamassa tavallisen ihmisen oikeutta määrätä esimerkiksi omasta lisäravinteiden, tai lääkkeiden käytöstään. Tilaisuus oli tietenkin englanninkielinen, eikä muistini varmasti ole mitenkään pilkuntarkka, joten jos tässä tekstissä on hurjia asiavirheitä niin korjatkaa ihmeessä.

Scott Tips painotti sitä, että meidän kaikkien tulisi muistaa, etteivät valtio tai valtion laitokset ole meitä varten, tai meidän puolellamme. Meidän tulisi myös pitää kiinni oikeuksistamme ja pitää meteliä meille tärkeistä asioista, eikä tuudittautua siihen uskoon, että kyllä valtio tekee sellaisia päätöksiä, jotka ovat meille parhaaksi. Moni ihminen saattaa ajatella, että ei Codex Alimentariuksen päätökset kosketa meitä sillä meidän päätöksemme tekee omat päättäjämme, eikä Codexilla ole mitään toimivaltaa Suomessa. Tämä ei kuitenkaan ole totta, sillä Codexin omissa tavoitteissakin on vaikuttaa suoraan kansalliseen lainsäädäntöön, ja näin myös tulee tapahtumaan. Toinen harhakäsitys on, että Codex tulisi voimaan 31.1.2010. Näin ei kuitenkaan ole, vaan silloin tulee voimaan Eu:n "Food Supplements Directive". Mikä tämän merkitys on, se ei minulle vielä selvinnyt. Codexilla ei kuitenkaan ole mitään merkittyä voimaantulopäivää, Scott arveli muistaakseni 2011...? Tämä asia jäi minulle hiukan epäselväksi, mihin asti tässä siis on aikaa yrittää vastustaa Codexin voimaantuloa?

Codex Alimentariushan on jalo konsepti, mutta ei valitettavasti toimi hyvien periaatteidensa mukaisesti. Se oikeuttaa toimimisensa ihmisten suojelemisella, mutta tosiasiassa toimii yksilön valinnanvapautta ja vapaata kilpailua vastaan. Codex haluaa esimerkiksi hallita ravintolisien ja vitamiinien myyntiä ja markkinointia perusteenaan tämä ihmisen suojelemisen argumentti. Halutaan siis suojella ihmisiä vitamiinipillereiltä, joihin tutkitusti kuolee vähemmän ihmisiä kuin salamaniskuihin. Vitamiineistä kun ei kuulemma ole tarpeeksi tutkimustietoa, jotta tiedettäisiin niiden olevan turvallisia. Toisin kuin lääkkeistä, joiden kaikki vaikutukset on tieteellisesti tutkittu.

Erittäin mielenkiintoista oli kuulla, että esimerkiksi syöpään on jo toimiva, sivuvaikutukseton lääke, joka vaikuttaa lisäämällä ihmisen oman immuunipuolustuksen toimintakykyä, mutta tätä ei tietenkään saada markkinoille, sillä sehän olisi tuhoisaa suurille lääkefirmoille, joiden omat syöpälääkkeet ovat tehottomampia. Katsoin mitä netistä löytyy tästä GC MAF:stä, ja löysin artikkeleita, joissa kumotaan koko juttu sillä perusteella, ettei näyttö tämän lääkkeen tehosta ole tieteellisesti todistettua jne. Nyt kun tässä on oppinut enemmän ja enemmän epäilemään kaikkea, niin mitä uskoa?

Codex Alimentariuskin mainostaa toimivansa vain tieteellisen tutkimuksen pohjalta, minkä vuoksi esimerkiksi monet vitamiini- ja luontaistuotevalmistajat tukevat Codexia ymmärtämättä, että tiede voi olla sitä mitä sen halutaan olevan. Esimerkiksi Codex käyttää vain FAO:n ja WHO:n tutkimuksia lähteinään, eikä käytä asiantuntijoinaan riippumatonta suurta asiantuntijaryhmää kuten aiemmin, vaan yksittäisiä henkilöitä, jotka on valittu tietysti sillä perusteella, että heidän mielipiteensä ovat samoilla linjoilla valitsijoiden kanssa. Ovatko heidän asiantuntijalausuntonsa sitten luotettavia, kun ennakkoasetelma on tämä? Ja tutkittavana on tietysti vain ne asiat, joita halutaan tutkia, siitä näkökulmasta joka parhaiten sopii siihen tulokseen joka halutaan saada.

Tuli kyllä sellainen fiilis, että luojan kiitos siellä Codexissa istuu edes yksi yksilönvapauden asialla oleva tyyppi. Ja meillä on vielä aikaa vaikuttaa omiin päättäjiimme tämän asian suhteen. Yritin löytää netistä, että kuka edustaa Suomea Codexin kokouksissa mutta en löytänyt. Tosin ainakin Scottin puheiden mukaan Suomella ei ole vaikutusvaltaa, vaan EU edustaa myös meidän kantaamme.

Aika paljon lisäinfoa aiheesta löytyy täältä Facebookin tapahtumasivulta. NHF Finlandin pitäisi kyllä nyt saada äkkiä rivinsä organisoitua ja lisää tapahtumia pystyyn. Missä adressit ja mielenosoitukset? Haluan päästä tekemään jotain asialle :)

Kuva täältä.

Luonnollisempi hiusväri

Tavallisiin hiusväreihin en halua enää koskea ja olinkin pitkään oman värisilläni hiuksilla. Viime keväänä rupesi kuitenkin taas tuntumaan, että pitäisi saada vähän kiiltoa ja väriä hiuksiin. Värjäsin silloin, ja nyt uudestaan hiukseni Herbatint-väreillä. Herbatint ei ole täysin luonnollinen hiusväri, mutta kuitenkin perusvärejä luonnollisempi vaihtoehto. Ekolon sivut kertovat seuraavaa:

Herbatint-hiusvärit ovat luonnonmukaisia, sisältäen pääosin kasviuutteita ja -proteiineja. Hiusväreissä ei ole ammoniakkia vaan se on korvattu raparperilla. Ne eivät vahingoita hiusten rakennetta, vaan antavat luonnollisen, monivivahteisen värituloksen. Sopii kaikille hiustyypeille, hoitaa hiuksia ja peittää harmaan. HUOM! Herbatintin hiusvärit sisältävät fenyleenidiamiinia ja pienen määrän vetyperoksidia.

Mielenkiintoista, että Ekolon nettikaupassa väri maksaa 17 € ja Ruohonjuuressa 20,60 €. Melko iso ero. Ja älyttömät hinnat siihen verrattuna, että ostin saman värin Torinosta apteekista 8,50 € ja Nizzasta Galeries La Fayettelta 9 €.


Yritin ottaa mahdollisimman lähellä omaa hiusväriäni olevan sävyn, joten valitsin sävyn 4 N Natural Chestnut. Tulos oli kyllä enemmän musta kuin ruskea, mutta se nyt ei pahemmin haitannut. Toisella värjäyskerralla taisin ottaa sävyn 3N Dark Chestnut ja melkein mustahan siitäkin tuli. Pidän kuitenkin värin sävystä ja kiillosta.

Tällä toisella värjäyskerralla tapahtui kuitenkin jotain outoa, jota ensimmäisellä ei. Nimittäin ihoa kutitti värjäyksen aikana ja polttelikin hiukan. Väriä pois ottaessa tuntui lähtevän melko paljon hiuksia päästä. Ilmeisesti väri siis poltti jotenkin hiuksia ja katkoikin niitä(?). Mietin, että koska tätä ei tapahtunut ensimmäisellä kerralla, olisinkohan onnistunut pilaamaan tuon toisen väriaineen kun kantelin sitä kesällä aika pitkään rinkassa Etelä-Euroopassa, ehkä vähän liiallisessa kuumuudessa...
Yksi miinuspuoli tässä värissä on, ettei se ole kovin pitkäkestoinen. Vaikka tämän pitäisi olla kestoväri, niin väri haalenee ajan myötä, ja kesäkuun alussa värjätyt hiukset olivat jo elokuussa suunnilleen oman väriset.

Taidankin seuraavalla kerralla kokeilla Nooran suosittelemaa Santen 100% Herbal Hair Colour - väriä, tai jos rahatilanne on parempi niin ehkä jopa kokeilla ekokampaamoa :) En oikeastaan muista milloin hiukseni on viimeksi leikattu, joten ehkä kampaamokäynti voisi olla paikallaan.

kuva.