Kierrätystehdas + Remake

Tänä viikonloppuna Kaapelitehtaalla pidetään jälleen Kierrätystehdas. Vaikka en itse paikalle pääsekään niin täytyy vetää ikäänkuin vähän kotiinpäin mainostamalla tätä tapahtumaa :)

Ohjelmassa on nimittäin molempina päivinä kierrätysmateriaaleista tehtyjä "uusia" vaatteita esittelevä näytteilleasettajien yhteismuotinäytös. Tämän näytöksen järjestäjänä toimii Remake Ekodesign, jossa poikaystäväni Timo sattumoisin tekee töitä :) Timo on siis Kierrätystehtaalla Remaken "assarina" ja lisäksi lavalla esittelemässä osaa vaatteista.

Luvassa näyttäisi muutenkin olevan oikein mielenkiintoista ohjelmaa, ja tavaratorilta tekee varmasti löytöjä! Ajattelin ehkä lähettää sinne vähän tavaraa Timon mukana kun en nyt näytä sinne kirppikselle pääsevän. Yritys ollut viime syksystä saakka...

Ja ihan parasta on tietysti Vapaa pääsy ;) Melkein kaikkiin tapahtumiin kun yleensä joutuu maksamaan itsensä sisään. Käykäähän tsekkaamassa, ja kertokaa miltä vaikutti!

Punaisia linssejä

Ruokahaasteeseen liittyen tänään tuli käytettyä kaikki punaiset linssit. Tein ensin aamulla niistä salaatin, jossa oli pohjana tammenlehtisalaattia, dulcea ja purjoa, ja päällä kananmunaa, tofua, tomaattia ja ne linssit :)



Illalla Timo teki meille toisen "linssisalaatin" vähän eri tavalla. Siihen tuli linssien lisäksi aurinkokuivattua tomaattia, sipulia ja persiljaa. Hyvää! Maistui sienille. Nää on just näitä juttuja, mitä itse en osaa yhtään kehitellä.


Huomenna on luultavasti kikhernepäivä, katsotaan mitä silloin syntyy.

Ruokahaaste

Viime aikoina ostospäiväkirjan myötä olen jotenkin taas tajunnut, että meillähän on kaapit täynnä tavaraa, jota ei tule koskaan käytettyä. Ostan koko ajan lisää tuoreruokia, ja kaikki kaapeissa lojuvat kuiva-aineet jäävät käyttämättä. Tämä johtuu tietysti suurelta osin siitä, että olen niin käsittämätömän laiska ruoanlaittaja. Eikä se kauheasti houkuttele, kun onnistun useammin pilaamaan ruoan, kuin saamaan siitä nautittavan makuista.

Sama ongelma on ollut kyllä jo vuosia, sillä esimerkiksi tänne muuttaessa, heitin vihdoinkin pois suuret varastoni kuiva-aineita, joista suurimmassa osassa oli päiväyksetkin mennyt jo 2005. Ilmeisesti olen aina kuvitellut tekeväni enemmän ruokaa kuin teen. Tällä hetkellä kaapissa edelleen roikkuu esimerkiksi Luomu kaurahiutaleita, soijajauhoja, riisiä.. jopa jotain vanhoja proteiinijauheita(!), joita tuskin haluankaan käyttää. Sen sijaan otettiin nyt Timon kanssa yhteiseksi haasteeksi vihdoin käyttää noita käyttökelpoisempia aineksia kaapeista pois.


En ole syönyt esimerkiksi papuja viime syksyn jälkeen, pääasiassa siksi, etten ole tehnyt mitään kuumennusta vaativaa. Nyt viime päivinä on kuitenkin tehnyt mieli kunnon lämmintä ruokaa, joten täytyy pyytää Timo tekemään jotain papuruokaa tässä lähipäivinä. Pistettiin nyt heti ensimmäisenä likoamaan kikherneitä, valkoisia papuja ja punaisia linssejä. Jos ei niitä tule heti käytettyä niin menevät pakastimeen. Sieltä ne on helpompi ottaa esiin valmiiksi liotettuina kun on ruoan teon aika.


Nämä amarantit (joista päiväys mennyt 13.05.2009) ja tattarit muistan ostaneeni jossain vaiheessa viime vuosien aikana, kun ajattelin kokeilevani uusia juttuja... Avaamatonta pellavansiemenpakettia en edes muistanut. Amaranttiakaan ei ole avattu, ja tattarista muistan tehneeni yhden tuorepuuron tapaisen kokeilun tän vuoden puolella. En yhtään tiedä, miten noita voisi käyttää, mutta pitänee ottaa selvää! Ai niin, sen tuorepuuron kanssa kävi vielä niin, että laitoin sen lasipulloon evääksi, ja arvatkaa jumahtiko se sinne ihan täysin :D Meni vähän aikaa saada se sieltä ulos.


Ruokaherneet taitaa myös olla useamman vuoden vanhoja, muistan kerran tehneeni niistä jotain.. Sen sijaan noita vasemmanpuoleisia herneitä yritettiin Timon kanssa versottaa. Ekalla kerralla ne homehtui multaan. Toisella kerralla ne homehtui jo liotusvaiheessa, ja kolmannella kerralla ne kuivui multaansa. Sanoisko neljäs kerta toden? Alfa-alfaakin olen kerran yrittänyt idättää, en edes muista mitä siinä kävi. Auringonkukansiemeniä olen joskus paahtanut salaattiin, sitä voisi kokeilla taas.

Tällaisia purnukoita löytyy myös hyllystä, ja osaa tulee käytettyäkin. Ainakin hampunsiemeniä heitän välillä pirtelöihin, ja rusinoita salaatteihin. Suurinta osaa ei kuitenkaan ole edes avattu pitkiin aikoihin. Purkeissa on ainakin kurpitsan-, auringonkukan-, seesamin- ja pinjansiemeniä.

Olisi tietysti kiva, jos löytäisi jotain raakareseptejä, joihin käyttää näitä aineksia, mutta jos ei löydy niin lämpimätkin ruoat maistuu. Saa vinkata hyviä käyttötarkoituksia ;)

Laitan myöhemmin jatkoa, että kuinka kokkailu on sujunut...

Ajatuksia juuri nyt

Taas on vierähtänyt melko pitkä aika edellisestä blogauksesta. Tuntuu, että kirjoitusinto menee kausittain, välillä ei jaksa kirjoitella mitään, välillä juttuja syntyy sitten useampi samana päivänä. Viime aikoina on ollut melko hektistä, kun uusi harjoittelu alkoi taas ja vie voimia, ja aikaa sen 40 h/viikko. Lisäksi on ollut melko paljon muuta aktiviteettia, esimerkiksi tämän viikonlopun vietin Joensuussa Ylioppilasteatterifestivaaleilla. Oli ihanaa nähdä vanhoja ystäviä Lappeenrannan Ylioppilasteatterista, ja viettää heidän kanssaan kiireetön viikonloppu. Tuli samalla fiilisteltyä menneitä aikoja, ja vähän kaivattua takaisinkin tuonne Saimaan rannalle. Vaikka olin kyllä ihan valmis muuttamaan takaisin pääkaupunkiseudulle tuossa 1½ vuotta sitten, niin kyllä noilta teekkariajoilta on paljon ihania muistoja.

Tajusin viime viikolla, että tällä hetkellä elämässä on tosi paljon hyviä asioita ja kalenteri ihan täynnä. Silti, melkein mitkään tekemiset ei tunnu menevän päällekkäin, vaan lomittuvat juuri sopivasti toistensa kanssa! Melkeinpä uskomattomalla tavalla kaikki uudet menot sopivat kalenterin tyhjiin rakosiin, ja kaikki mitä haluan tehdä on mahdollista. Tajusin myös, että ainut mikä menee joskus päällekkäin muiden juttujen kanssa on työt. Ja työt on myös ainut asia, jonka jättäisin pois, jos voisin. Tietysti pyrin siihen, että jonain päivänä, mieluiten mahdollisimman pian, löytäisin sellaista työtä, joka olisi oikeasti täydellisen mielekästä ja innostavaa, joka ei tuntuisi työltä. Jostain syystä kuitenkin kyllästyn asioihin erittäin nopeasti, ja mukavinakin alkaneet työt käyvät aina kyllästyttämään viimeistään muutaman kuukauden päästä. Välillä tuntuu, että sellainen aina inspiroiva työ mulle olisi jollain luovemmalla alalla. Ehkä olen ollut kuitenkin turhan arka hakeutumaan sellaiselle alalle, tai sellaiseen koulutukseen. Rosen-terapiasta yritän ehkä kirjoittaa myöhemmin lisää, mutta kerrotaan nyt tässä yhteydessä, että tämä terapeutti sanoi, että selkeästi pidättelen (vai miten sen sanoisi? englanniksi ehkä "holding back" olisi osuvampi termi), enkä käytä täyttä potentiaaliani. Minussa olisi siis kapasiteettia paljon enempään. Olen oikeastaan samaa mieltä, ja toivoisinkin vain löytäväni sen alan ja aiheen, johon keskittyisin täysillä ja jolla pääsisin antamaan kaikkeni ja oikein panostamaan. Olen kyllä kiinnostunut kaikennäköisistä jutuista, mutta sitä todellista intohimon kohdetta ei ole vielä löytynyt.

Ehdin nyt itseasiassa unohtaa miksi aloitin tämän postauksen... Joku pointti tässä piti olla. Taidanpa kuitenkin julkaista tämän, ei kai kaikkien postauksien tarvitse yhtä fiksuja ollakaan :)

Yksi hyvä teatterimuisto: kuvattu aamuyöllä ystävän kanssa valvotun yön jälkeen .
Kuvaaja: Tomi Lapinlampi.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille! Nauttikaa kevätauringosta !

Pimag - vedensuodatin

Sain Pimag vedensuodattimen joululahjaksi vanhemmiltani ja kirjoitan nyt hiukan omia kokemuksiani tuosta laitteesta, sen pahemmin sen toimintaan pureutumatta. Jos haluaa lukea siitä tarkemmin niin infoa löytyy esimerkiksi Magneettiterapia blogista, tai Nikken nettisivuilta. Sanotaan nyt lyhyesti, että se suodattaa epäpuhtauksia ja mineralisoi vettä.
Äitini oli tilannut suodattimen minulle netistä, ja hintaa sillä näyttäisi olevan 164 euroa. Tämän kertaostoksen lisäksi tuohon pitäisi ostaa tietysti suodattimia ja vaihtaa niitä säännöllisin väliajoin, suositus on kuukauden välein. Itse en ajatellut vaihtaa niitä kuukauden välein, vaan fiiliksen mukaan, ja tähän mennessä en ole vielä saanut aikaiseksi edes hankkia lisää suodattimia :) Olen hiukan saamaton joskus, tiedän.

Noiden suodattimien suhteen olen miettinyt sitä kun Energiaa Elämään -luennolla Nikkenin esittelijä näytti siellä olleen puhdistimen suodatinta, ja muistikuvani on, että se olisi ollut ihan selkeästi eri värinen, oranssihtava tai rusehtava. Tämä esittelijä sanoi sen olleen laitteessa muutaman kuukauden(?). Korjatkaa jos muistan väärin... Tästä jotenkin päättelin, että tulen näkemään kyllä suodattimen väristä, että milloin se pitää vaihtaa. No, tähän mennessä minulla on siis ollut sama suodatin jo 3 kuukautta, eikä mitään kertymistä siihen ole havaittavissa! Mistähän johtuu?

Eron kraanaveteen huomaa selvästi makutestillä, vaikka sitä en mene sanomaan, että tuo Pimag olisi erityisen paljon paremman makuista. Johtuen ehkä siitä, etten ole koskaan pitänyt kraanavettä pahan makuisena. Molemmat ovat hyviä, Pimag-vesi selvästi pehmeämmän makuista. Sen sijaan jotkut lähdevedet, varsinkin Evian on mielestäni ihan järkyttävän vastenmielisen makuista. Niissä on joku sellainen tunkkaisen maan maku. Niinkuin joisi lämmintä, vähän likaista kaivovettä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että jotkut pitävät Eviania parhaana lähdevetenä, joten tämä huomio nyt ihan vaan sen vuoksi, etten tiedä voiko minun makuuni luottaa, jos kerran se eroaa näin suuresti suuren yleisön mausta ;)

Ja sitten se miksi juon Pimag-vettä kraanaveden sijaan.. Ensinnäkin halusin tuon puhdistimen vaikka kraanavettä pidetään yleisesti puhtaana, koska ajattelen niin, että ikäänkuin varmistan veden puhtauden käyttämällä Pimagia. Parempi katsoa kuin katua ;) Ja vaikutus, jonka olen huomannut tuolla vedellä olevan, saa minut jatkamaan sen käyttöä. Joka päiväisessä elämässä en olisi välttämättä huomannut niin helposti mitään erityistä, mutta akrobatiassa ja joogassa sen vaikutus on tosi selkeä. Koko viime vuoden halusin oppia esimerkiksi kaatumaan taaksepäin siltaan, eikä siitä meinannut tulla mitään, sillä tasapainoni meinasi pettää jo siinä vaiheessa kun nostin katseen ja kädet ylös ja vähän nojasin taakse. Kuvittelin tämän johtuvan siitä, että olen vain kasvanut isoksi ja menettänyt notkeuteni ja taitoni (olen lapsena harrastanut myös hiukan akrobatiaa). Mutta voi vitsi sitä ilon tunnetta kun ensimmäisen kerran Pimagin käytön jälkeen kokeilin samaa. Yllättäen jalat eivät tärisseet yhtään, ja tein liikkeen tosta noin vain! Kaikki muukin tasapainoa vaativa on yhtäkkiä huomattavasti helpompaa. Ja käänteisvaikutuksen huomasin myös kun olin Porissa kuukauden ilman tuota Pimagia. Tosin jo päivän ilman olemisen vaikutukset huomaa selkeästi; esimerkiksi Viittä Riittiä tehdessä on vaikeampi hallita kehoaan.

Kaiken kaikkiaan pidän kyllä tuota hyvänä laitteena ja olen tyytyväinen. Lähteille en ole edes yrittänyt päästä, ilman autoa olisi aika mahdotonta mitään vettä kantaa kotiin. Ja toisaalta koen, että autolla jonnekin kaukana sijaitsevalle lähteelle ajaminenkin ei tuntuisi ihan oikealta. Tuollainen kotisuodatin on siis tosi kätevä kapistus :)

Maaliskuun ruokamenot = 361,41 e

Alkukuusta yritin vielä säästää ruokamenoissa, mutta puolessa välissä kuuta turhauduin ja päätin unohtaa sen yrityksen. Eikä minulla tällä hetkellä rahasta olekaan puutetta, mietin vaan eteenpäin ja pelkään rahan loppumista tulevaisuudessa. Ehkä pitäisi vaan keskittyä tähän hetkeen, aina sitä rahaa on kuitenkin jostain ilmestynyt vaikka vähemmänkin olen tienannut.

Ruokaostokset on nyt jaoteltu Ostopäiväkirjan lajittelun mukaisesti, koska minun on helppo kopioida sieltä suoraan. Tässä jaottelussa näkyy vain 14.3 eteenpäin ostokset, sillä ehdin laittaa alkukuun Ostopäiväkirjan postiin ennen kuin tajusin kopioida sieltä ostoksia tänne :/ Niiden hinta, 100 euroa, on kuitenki lisätty tuohon kuun kokonaissummaan, joka onkin aika huikea! Ostokset on tehty Puhdistamolta, Makrobioksen tukusta, Luomuruokapiiristä, Ekolosta ja Malmin Prismasta. Laitan vielä näkyviin määrät, niin siitä voi katsoa suunnilleen, että kuinka paljon sitä ruokaa on kahdessa viikossa määrällisesti syönyt, tai ainakin ostanut, nyt on nimittäin kaapit melkoisen täynnä :)

Ostopäiväkirja 1.-15.3 n.100 e

Ravintolakäynnit (Silvopleetä + Sushia): 35,92 e

Koululla ruokailut: 8,10 e

Hedelmät ja marjat: 51,06 e

Banaanit 1065 + 848 g, tuoretaateli 900 + 1000 g, kuivataatelit 430 g, avocadot 1,5 kg, omenat 2,5 kg, ananas 0,5 kpl, päärynät 670 g.

Vihannekset ja juurekset: 28,04 e

Keräkaali 4,985 kg, purjo 750 g, tammenlehtisalaatti 4 kpl, varsiselleri 950 g, porkkana 500 g, paprikamix 300 g, ruukkupersilja 1 kpl, itusekoitus 300 g, jääsalaatti 1 kpl, rucola 100 g.

Maitotuotteet: 4,80 e

Soijamaito 1 l, piimäjuusto 170 g.

Suklaa/Kaakaotuotteet: 44 e

Organic Meltdown maitosuklaa 90 g, Kaakaovoi 650 g, Kaakaojauhe 500 g,

Kuivatuotteet: 2,85 e

Kuivat herneet 400 g, rusinat.

Merilevät: 53,20 e

Nori 25 g, Sunfire Dulce 283 g.

Pähkinät: 9,5 e

Cashew 500 g, hasselpähkinät 200 g,

Kalat: 10,00 e.

Loimulohi 1 pala.

Herkut: 7,11 e

Urtekram Tortilla Chips 250 g, suklainen kaneliomena 220 g.

Makeutus: 4,25 e

Voi Hyvin hunaja 350 g.

Salaatinkastike: 2,58 e

Provencale

YHTEENSÄ 361,41 e

Henkinen kasvu jatkuu

Heidi kirjoitti blogissaan jossain kohtaa (ehkä uuden e-Bookin esittelyssä?) siitä, kuinka ruokavaliomuutos on vain tie henkiseen kasvuun, ja voi olla sen alullepanija. Itselläni on varmasti käynyt juuri näin. Elämänmuutos alkoi ruokavaliomuutoksella, jonka jälkeen jossain vaiheessa aloin huomata muutoksia myös tunnetiloissa, kuten tässä lokakuun blogauksessa kerroin

Vaikken ole ruokailuni suhteen enää ihan niin hifistelylinjalla kuin syksyllä niin henkinen "kasvu" jatkuu. Koko ajan tulee uusia oivalluksia, jotka tuntuvat sitten kun ne on keksinyt niin itsestäänselvyyksiltä, että ihmettelen vain miten olen voinut tämänkin olla tajuamatta aiemmin!

Tätä kasvua tukee nyt selvästi Neijing-koulun opinnot, siellä kun lähdetään siitä, ettei mikään tekniikka yksinään paranna, vaan tekniikkaa käyttävä ihminen, joka toimii välittäjänä universaalille energialle. Ehkä syy, miksi monet vanhat hoitomuodot eivät toimi, voi olla siinä, että niitä käyttävät ihmiset kokevat toimivansa itse parantajina, eivätkä nöyrästi välittäjänä parantumistapahtumalle. Tämän vuoksi koulussamme keskitytään alussa oman energian ja voiman löytämiseen ja käytetään paljon meditaatiota ja rukousta.

Tähän aiheeseen sopii hyvin tuo vanha totuus siitä, että mitä enemmän oppii, sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän tietää. Itse olen kuvitellut aina olevani melkoisen tasapainoinen, omaavani hyvän itsetunnon ja saaneeni lähestulkoon täydelliset eväät elämään lapsuudenkodistani. Nyt yhtäkkiä, vähän kerrallaan, ymmärrän yhä useamman asian itsessäni "puutteelliseksi" tai kehittämisen arvoiseksi. Ja näin sen pitää tietysti mennäkin, askeleittain, hitaasti edeten. Olen kuvitellut esimerkiksi olevani koko ajan oma todellinen itseni, ja nyt olenkin alkanut epäillä, olenko kuitenkin jollain lailla jumissa tunteideni kanssa. No, tästä ehkä lisää myöhemmin.

Viimeisin oieni oivallukseni oli, että lihassäryistä ja jännityksistä eroon pääsemiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin tavallinen hieronta! "Länsimaalaistyylinen" (en keksi parempaa kuvausta!) hieronta ei ole koskaan minulle kunnolla tehonnut, ei aina edes hetkellisesti poistanut pahoja jännityksiä. Silti en ole ruvennut miettimään sille mitään vaihtoehtoja. Nyt olen kuitenkin yllättäen tajunnut, että vaihtoehtoisia hoitomuotojahan on olemassa ihan kymmenittäin. Muitakin kuin ne tunnetuimmat Ayurveda tai Kiinalainen lääketiede. Esimerkiksi Kalevalainen jäsenkorjaus, Rebalancing tai Kajava-hieronta voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Ihan ensimmäiseksi tutustun kuitenkin Rosen-terapiaan, aika on varattu täksi illaksi. Kokemuksia tästä hoidosta kirjoitan luultavasti myöhemmin, en tosin lupaa mitään, riippuu millaiseksi tuo hoito nyt osoittautuu :)

Tähän hierontaoivallukseeni liittyy juuri tämä mihin Rosen-terapiakin perustuu, eli että säryt ja jännitykset voivat olla aiheutuneet psyykkisistä syistä, jolloin niitä ei voida hoitaa vain fyysisesti. Ehkä olen jollain lailla uskonut tai luullut uskovani tämän, mutta en silti täysin tiedostanut. Olen tietysti uskonut, että joku suuri henkinen trauma voi aiheuttaa ihan konkreettisia fyysisiä kiputiloja, mutta en, että joku lapsuudenkokemukseen pohjautuva alitajuinen pelko voisi olla selvästi myös fyysisessä muodossa. Mutta nyt kun mietin asiaa, niin onhan ihan itsestäänselvää, että keho reagoi mielen liikkeisiin, esimerkiksi kun jännittää esiintymistä, tunne voi olla hyvinkin fyysinen. Itselleni esimerkiksi pelko tai järkytys saattaa aiheuttaa tosi vahvan pahoinvoinnin tunteen. Mikseivät nämä, tai vastavaat tunteet voisi sitten ikäänkuin "varastoitua" kehoon pidemmäksikin aikaa?

Selvästi tällainen ajattelu on kuitenkin jollain lailla harvinaista ja ei-hyväksyttyä. Esimerkiksi jos ihmisen kokeman kivun todetaan tai edes epäillään johtuvan psyykkisistä syistä, voi tämä ihminen kokea asian häpeällisenä, tai kokea lääkärin väheksyvän ihmisen tuntemuksia edes epäillessään tällaista. Ikäänkuin psyykkisistä syistä johtuva kipu olisi kuviteltua tai ei yhtä todellista kuin kipu, johon löytyy fyysinen syy. Ikäänkuin fyysinen keho ja mieli olisivat täysin erillisiä asioita, eivätkä vaikuttaisi toisiinsa.

En ole kovin hyvä kirjoittamaan näistä asioista, tuntuu etten osaa jäsentää ajatuksiani. Uusia juttuja pyörii kuitenkin mielessä paljon, ja voi olla, että yritän myös kirjoitella enemmän näistä henkisemmän puolen asioista, joita tulee vastaan.

Vinkki: Aiheeseen liittyvä helppo ja lyhyt kirja: Hanna Svennevig - Kehon mieli