Omaan tahtiin

Jännää, miten sitä ei pysty ottamaan vastaan liikaa informaatiota kerralla, vaan on edettävä pienin askelin. Ensin joku kokonaisuus tuntuu aivan liian isolta hahmottaa, ja siitä ottaa omaan elämäänsä vain pieniä osasia, kunnes yhtäkkiä huomaa ottaneensa lisää ja lisää, ja tajuaa, että koko homma tuntuukin yhtäkkiä helpolta.
Tämä pätee esimerkiksi yliopiston opinto-oppaiden ja kurssi-ilmoittautumisten kanssa, joiden käyttö fuksina tuntui mahdottomalta muistaa ja hahmottaa, mutta myöhemmin on itsestäänselvää.
Myös terveysasioiden suhteen on sama juttu. Viime syksynä Olli Posti suositteli minulle vaihtamista lähdeveteen kun kyselin apua johonkin ongelmaan. En ollut silloin kuitenkaan vielä valmis siihen, ja koko ajatus hiukan ahdisti, hanavesi kelpasi minulle ja iso ruokavaliomuutos oli muuttanut elämääni jo kovasti. Myöhemmin kuitenkin kuulin esittelyn Pimag -vedenpuhdistimesta ja pyysin sen joululahjaksi. Myös maadoituksesta luin blogeista, mutta en pystynyt vielä itse perehtymään silloin asiaan. Muistan myös kun olin jo ottanut tosi paljon erilaisia superfoodeja käyttöön, ja sitten luin Quinoaa-blogista jonkun reseptin, johon tuli Mesquitea ja Purple Cornia, ja heti nousi sellainen pieni vastustusfiilis, että "ei, en tiedä mitä noi on, en jaksa ottaa selvää, en voi tehdä tätä". Myöhemmin sitten tuli mahdollisuus yhteistilaukseen jostain nettikaupasta, josta sai halvalla edellä mainittuja, joten tilasin niitä. Ja onneksi tilasinkin, Mesquite on niin hyvää!! Muitakin uusia tuttavuuksia on tullut keittiön kaappeihin pikkuhiljaa vuoden aikana.

Nyt tajusin taas yllättäen, että olen ihan huomaamattani mennyt eteenpäin. Luin Pessin blogauksen tärkeistä terveysasioista; maadoitus, inversio ja lähdevesi, ja tajusin, että kaikki nämä kolme, jotka aiemmin olivat liikaa minulle, ovat nyt tulleet elämääni ihan huomaamatta, pikkuhiljaa :) Kun olen kuullut niistä tarpeeksi monta kertaa, tarpeeksi monesta lähteestä, on mieli kai kypsynyt ajatukseen. Pystyn silti ymmärtämään hyvin, että jollekin toiselle ne voivat vielä olla liikaa vaadittu (itseltään).
Ei siis hätää, vaikkei heti pystyisikään lähtemään täysillä mukaan ja omaksumaan kaikkea ulkopuolelta tulevaa tietoa tai soveltamaan sitä omassa elämässään. Kaikki tulee kyllä kohdalle uudestaan, sitten kun on sen aika.