Ruokailutaustani

Tässä pienin muokkauksin helmikuinen blogaukseni ruokailutaustastani, jota joskus on kysytty.

Aloitetaan lapsuudesta. En muista äitini tai isäni pahemmin syöneen koskaan herkkuja tai eineksiä, vaan meillä syötiin tavallista kotiruokaa. Tarhaan menin vasta esikouluikäisenä, joten suurkeittiöruoatkaan eivät siis kuuluneet ruokavaliooni, vaikka en tiedä olisiko niissä silloin vielä niin paljon lisäaineita ollutkaan. Luulen, että tämä lapsuuden ruokavalio ja toisaalta se, ettei meillä oltu millään lailla erityisen hygieenisiä, on vaikuttanut suuresti siihen, etten pahemmin sairastanut. Ensimmäiset kipeänä olot, joita muistan, sijoittuvat yläasteikään. Silloin sairastin elämäni ensimmäisen ja ainoan angiinan, ja niin ikään ensimmäisen ja ainoan influenssan.

Suuri muutos syömisessä tapahtuikin juuri mentyäni yläasteelle, kun yläasteen vieressä olikin keskustan kaupat ja tajusin, että hei, omalla rahallanihan voin ostaa karkkia niin paljon kuin haluan! Sokerin syönti suurissa määrin astui siis silloin kuvioihin. Samoin huomasin, että pitsa ja vaalea leipä on hyvää, ja saatoinkin ostaa tallille evääksi kokonaisen ranskanleivän (halvin!) ja mikropitsaa. Ruoan terveysvaikutukset eivät koskaan luultavasti edes käyneet mielessäni, varsinkin kun olin hoikka ja pieni, eikä painoakaan tarvinnut miettiä. Sen sijaan rupesin ymmärtämään jotain (hyvin vähän kuitenkin) suuryritysten toiminnasta, eläinten kohtelusta ja ihmisoikeuksista. Mäkkäriä tuli boikotoitua ja ryhdyin kasvissyöjäksi muistaakseni 7-luokalla, tosin se rajoittui vain punaiseen lihaan.


Ihmisten ja eläinten oikeuksien miettiminen jollain tasolla on säilynyt aina, joten vaikka jossain vaiheessa olen lihaa ajoittain syönytkin, niin siitä asti kun muutin kotoa 18-vuotiaana, olen aina suosinut ostoksissani luomua, suomalaista ruokaa ja Reilun kaupan tuotteita. Sen, että luomu saattaisi olla myös terveellistä minulle itselleni, tajusin silti vasta vuoden 2009 aikana :)

Muuten kotoa muuttaminen ei todellakaan parantanut ruokavaliotani, vaan päinvastoin, siirryin syömään aika pitkälti sitä, mikä on helpointa laittaa, rasvaisinta, suolaisinta ja maistuvinta. Salaattia söin tuskin koskaan, mistään hedelmistä en pitänyt, eikä idut, pähkinät, palkokasvit, tai edes kasvikset suuremmissa määrin kuuluneet kotikeittiööni. Mitä sitten söin? Ilmeisesti kouluruoka oli se kaikista terveellisin mitä sain, ja kotona ruokailu rajoittui käytännössä leipään voilla ja juustolla, kalapuikkoihin ja ranskalaisiin, valmispitsoihin, makarooniin juustolla ja ketsupilla ja tietysti teollisiin herkkuihin. Söin myös paljon esimerkiksi Mummon perunamuusijauhoista tehtyä perunamuusia, ja valmispusseissa olevia kastikkeita, sillä en tosiaankaan pitänyt ruoanlaitosta ja ne olivat parempiakin kuin itse tekemäni! :) Myös "Lisää-vain-vesi"-leivonnaiset, ja valmispullat olivat mielestäni loistokeksintöjä! Jälkeenpäin ajatellen tuntuu tosi oudolta, että tuolla ruokavaliolla olen pysynyt niinkin terveenä kuin olen!

Mozzarellahampurilainen

Mitään allergioita minulla ei ole ollut, tosin maito aiheutti joskus teini-iässä lieviä oireita. Sekin meni ohi muutamassa vuodessa. En ole myöskään sairastanut erityisen paljoa, lapsena hyvin vähän, aikuisiällä satunnaisia lieviä flunssia noin kerran vuoteen. Päänsärky on ainut, mikä minua on vaivannut ala-asteelta saakka. Muut terveyteen liittyvät ongelmani ovat olleet ehkä niinkin huomaamattomia, etten ole osannut yhdistää niitä ruokaan, ennen kuin ne ovat poistuneet ruokamuutosten myötä. Esimerkiksi jossain vaiheessa muistan vatsani olleen jatkuvasti löysällä. Sitä jatkui niin kauan (vuoden? ylikin?), että kuvittelin sen kai olevan normaalia. Tajusin sen olleen epäluonnollista vasta siinä vaiheessa kun aloitin keväällä 2006 seurustelemaan pojan (myös kasvissyöjä!) kanssa, joka teki itse kaiken ruoan, ja opetti minullekin tämän hyvän tavan, vaikken ruoanlaitosta kyllä edelleenkään nauti :) Siitä lähtien vatsa alkoi toimimaan normaalisti, vaikka ruokavalioon edelleenkin kuuluivat karkit, suklaat, sipsit.. sokeri, vehnät, leivät jne. Näiden lisäksi aloin kuitenkin syömään myös kotona tehtyjä kasvisruokia, ja opin myös pitämään ruoka-aineista, joita luulin inhoavani, kuten sipuli kaikessa muodossa, kiivi, sienet, avocado tai aurinkokuivatut tomaatit.

Jossain vaiheessa näiden viimeisten vuosien aikana sitten maidon, munien ja kanan käyttö on jäänyt pois, ja kalan syöntikin vähentynyt todella harvoihin kertoihin. Suurin muutos lähti kuitenkin varmaan käyntiin kesällä 2007 Pekingissä ollessa kun eräs kaveri kertoi, että päänsärkyni saattaisivat johtua ruoassa olevasta MSG:stä. Rupesin ottamaan siitä selvää, ja sen kautta avautuikin ihan uusi maailma lisäaineviidakossa :) Kemikaalicocktail auttoi tiedonjanossa, ja lopulta Tarzanblogin myötä koko ruoan laadun konsepti avautui ja loppu onkin ainakin jossain määrin tallennettuna tähän blogiin :)

Minulla ei ole siis ollut mitään suurta tarvetta muuttaa ruokavaliotani erityisen sairauden tai ongelmien vuoksi, olen vain jollain lailla ajautunut tietoisuuteen ruoan merkityksestä. Ja voin todellakin sanoa olevani iloinen, että näin tapahtui, sillä ruoan merkityksen vaikutusta on aika vaikea edes ymmärtää ennen kuin sen kokee. Kaikista paras asia mikä tähän ruokavaliomuutokseen liittyy on kuitenkin ehdottomasti päänsärkyjen todella radikaali vähentyminen ja lieventyminen. Viikottaisista migreenikohtauksista harvoin tuleviin lieviin särkyihin, jotka lähtevät ilman lääkettä, on mielestäni ihan uskomaton muutos, enkä todellakaan osannut tällaista edes odottaa.

Eve&Adam's luomusalaattibaari Berliinissä.