sunnuntai 26. joulukuuta 2010

pH-ihme -kirja. pH-dieetistä siis...


Luin Robert O.Youngin ja Shelley Redford Youngin uuden kirjan pH-ihme. Yksi kaveri myy Innerlightin tuotteita, olen häneltä ostanut SuperGreens jauhetta + pH-tippoja ja olen käynyt muutamissa heidän illoissaan, mutta en ole sen enempää perehtynyt aiheeseen aiemmin. Oli kuitenkin mielenkiintoista lukaista tämä kirja, eli siis kokonaisvaltaisesti se, mistä tässä pH-dieetissä on kysymys.

En kyllä ihmettele yhtään, että tällä "ohjelmalla" ihmiset saavat tosi hyviä tuloksia terveytensä hoitamisessa. Perusasiat kun ovat mielestäni tosi oikein: pääravintoa pitäisi olla ravinnerikkaat (luomu)kasvikset ja hyvät rasvat (öljyt) ja tärkeintä kaikista olisi oikea, puhdas pilaamaton vesi ja hyvien suolojen saaminen kehoon. Pois pitäisi jättää kaikki prosessoitu teollinen ruoka, kuumennettu ruoka suurimmaksi osaksi, maitotuotteet ja suurin osa lihatuotteista (varsinkin jalostetut ja käsitellyt). Jos tekee nämä muutokset ruokavalioon, niin miten voisi olla mahdollista olla tervehtymättä ja laihtumatta?

Young suosittelee siis hyvin suurelta osin täysin samoja juttuja kuin esim. superfood-skene ja puhtaamman ruoan puolustajat. Eli aitoja ruokia, aitoa suolaa ja vettä, hyviä öljyjä kuten Udo's Oil. Mahdollisimman alkuperäistä ruokaa, luomua, esim. itse kasvatusta, idättämistä. Paljon ravinteita kehoon. Kirjassa on kuvattu aika tarkkaan kirjoittajien oma keittiö, joka vaikuttaa perus raakaravinnon keittiöltä Vita-Mixeineen, Green Star -mehustimineen ja Excalibur-kuivureineen.

Vaikka olisi samaa mieltä siitä, että tämä on hyvä tapa syödä, niin Youngin perusteluja sille voi tietysti kyseenalaistaa. Onko elimistön happamuus syynä kaikkiin sairauksiin ja pitääköhän kaikki kirjan alkuosan "faktat" paikkansa. Young siis perustaa koko ruokavalionsa siihen, että ihmisen kehon kuuluisi pysyä alkalisena, ja kaikki sitä happamoittava on pahaksi. Hänen mukaansa ruokavalion tulisi olla 80% alkalisoiva, ja sisältää vain 20% happamoittavia ruokia. Eri ruoat siis vaikuttavat kehoon eri asteisen alkalisoivasti tai happamoittavasti. Pääasiassa nämä voi melkein arvata, kuten yllä jo totesin, ruokavalio on hyvin pitkälti sama kuin muutenkin puhdasta, viherrikasta ruokaa suosivan ihmisen. Esimerkiksi raakaruoan katsotaan olevan alkalisoivaa, ja kuumennetun (pääasiassa) happamoittavaa. Joitakin eroavaisuuksia kuitenkin löytyy...

Youngin mielestä (lähes) kaikista eläinkunnan tuotteista tulisi luopua. Hän suosittaa oikeastaan ainoastaan kalaa harvoin syötynä. Kaiken punaisen lihan, maitotuotteiden, varsinkin juustojen, katsotaan olevan erittäin happamoittavia, ja siksi ei suositeltavia. Äyriäisiä ei myöskään saisi syödä ollenkaan, koska ne syö kaikki jätteet, eli mitä tahansa kuten kalojen ulosteet, ja on siksi myrkyllisiä :o Maito pitäisi vaihtaa esim. soija-, manteli- tai hampunsiemenmaitoon.

Youngin mielestä myöskään sieniä ei pitäisi syödä ollenkaan, mikä tietysti on ihan päinvastaista kuin superfood-aatteessa, jossa ainakin siis lääkinnälliset sienet ovat kova juttu. Myös levät on Youngin mielestä huonoja, tosin hän silti suosittelee "merikasviksia" kuten wakame, nori, hijiki, dulce, arame... Ja perusteet esim. spirulinan "huonoudelle" on se, että se meressä kasvaessaan imee itseensä kaikki myrkyt. Tämä ei kai päde silloin kun syötäväksi tuleva spirulina kasvaa puhtaissa altaissa, niinkuin se käsittääkseni tekee...(?) Muita perusteluja näiden levien huonoudelle en tästä kirjasta löytänyt.

Hassua oli myöskin, että kun fermentoituja soijatuotteita yleensä pidetään parempina kuin muuten tuotettuja, niin Young ei suosittele niitä ollenkaan, vaikka suositteleekin jonkun verran esim. tofua ja muita soijatuotteita.

Todella monessa jutussa kuitenkin linjat ja perustelut oli ihan täysin samat kuin mitä on kuullut monesta muustakin lähteestä tässä aidomman ruoan metsästyksessä. Esim. sokereiden tilalle stevia tai vastaava, ei missään nimessä keinotekoisia makeutusaineita, maidon pois jättämiseksi perustelut oli täysin samat, "juo ruokasi, pureskele juomasi", vihermehut on jees, hedelmämehut taas mieluummin ei jne. Lisäravinteitakin Young suosittelee ja niistä on myös yksityiskohtaiset selitykset.

Aiemmin itselläni oli ehkä käsitys, että koko pH-homma on suurimmaksi osaksi vain rahastusta pH-tuotteilla, ja ohjelma tosi tiukka, sallimaton ja putkinäköinen kokonaisuus. Kirjan perusteella huomaan, että siinä on kuitenkin enemmän kyse oikeasti paremman terveyden ja elämäntavan hakemisesta, ja vielä oikein hyvin keinoin. Koko homma ei oikeastaan eroa kovin suuresti siitä, mitä muutenkin näissä puhtaamman ruoan piireissä käydään läpi. Kirja on niin yksityiskohtainen kuvaus luonnollisemmasta, terveellisemmästä ruokavaliosta (tai elämäntavasta, myös liikunta ja motivaatio ovat saaneet osionsa, ja ajatusten merkitystä käsitellään jonkun verran) että tämän kirjan opeilla tavallinen tallaaja pääsee jo varmasti erittäin hyvään alkuun superterveyden tavoittelussa !

Ruokavalion läpikäymisen jälkeen kirjan loppupuoli on täynnä reseptejä, jotka vaikuttavat kokeilemisen arvoisilta. Lisänä vielä "resurssit" osio, joka kertoo Youngin suosittelevan muun muassa Green Star ja Solostar mehustimia, ja näistä saisi tämän kirjan lukijana vielä alennuksen :O Harmi, etten ollut lukenut tätä kirjaa vielä kun noin kuukausi sitten kävin ostamassa tuon Solostarin ;) (Tajusin juuri, etten ole postannut siitä vielä mitään! Käyttökokemuksia siis luvassa...)

Optimaalinen terveys edellyttää, että poistamme kaikki negatiiviset sairauksia ruokkivat toimintamallit. Happamoiva ruokavalio on vain yksi esimerkki. Sinun on tehtävä jotain myös kemikaaleille altistumiselle, reseptilääkkeille, nautintoaineille ja sitten vielä kielteisille ajatuksille, sanoille ja teoille.

Terveellisen alkalisen elämäntavan tulisi olla vaistonvaraista, mutta ihmiset ovat jossain vaiheessa kadottaneet kykynsä vaistota sen. ... Terve ja alkalinen keho ja mieli palauttavat sinut asemaan, josta voit parhaiten palvella maailmankaikkeutta. Ne ovat siis tärkeitä tavoitteita, mutta älä uppoudu niiden tavoitteluun niin, että unohtaisit elämänilon!


lauantai 25. joulukuuta 2010

Huonoa palvelua Pixmanialta

Tilanne: Ostin vuosi sitten Pixmanialta Kitchen Aid -blenderin (159 + postikulut 14,5 e). Se meni rikki ja lähetin sen huoltoon lokakuun lopussa. Nyt parin viikon sisään olen soitellut sinne asiakaspalveluun n. 60 kertaa, joista ehkä 5 kertaa päässyt puhumaan jonkun kanssa. Loput kerroista olen kuunnellut hissimusiikkia kunnes puhelu on katkennut. On selvinnyt, että takuuhuolto ei onnistunut, ja he eivät myy enää kyseistä blenderiä. Myynnissä olisi kuitenkin yksi parikymppiä kalliimpi versio.

Heidän ratkaisuna ongelmaan on, että minun PIXMANIA TILILLENI on hyvitetty 159 euroa, jonka voin siis käyttää ainoastaan Pixmanian ostoksiin. No, en tarvitse sieltä mitään, paitsi blenderin. He eivät voi antaa suoraan tota kalliimpaa hyvityksenä, vaan mun pitäisi tilata se heiltä nettikaupan kautta ja maksaa itse väli. Siihen tietysti kuuluu myös postikulut. Pitkin hampain voin maksaa ehkä sen erotuksen verran kalliimmasta blenderistä, mutta ihan periaatteesta en varmasti maksa postikuluja uudestaan.

Vähän rupeaa aina verenpaine nousemaan kun yritän sinne olla yhteydessä ja asiakaspalvelun kautta pääsee läpi kerran 20:stä ja sähköposteihin ei voi vastata heille Replyllä, eli homma ei vaan etene. Ja yhteyttä ottaa luvanneet asiakaspalvelijat eivät sitten viekään kysymystäni eteenpäin tai ota koskaan yhteyttä uudestaan. Olen nyt ollut kaksi kuukautta ilman blenderiä, ja mietin, että mitä voin tässä tilanteessa tehdä?

Ei voi ainakaan hyväksi asiakaspalveluksi kutsua, eikä suositella kellekään kyseistä firmaa.

torstai 23. joulukuuta 2010

Kierrätysjoulu

Hmm.. niin mistäköhän olen perinyt sen hamstraamistottumukseni? En ollut koskaan miettinyt tätä aikaisemmin, mutta kun joku mainosti blogissa, ettei joulukoristeita tarvitse ostaa (ne voi tehdä itse..) niin kävin miettimään, että milloinkohan meille on viimeksi ostettu mitään uutta jouluksi? Rupesi naurattamaan lahjoja paketessani, että meillä tosiaan käytetään lahjapaperitkin viimeiseen asti. Kuinkakohan monessa muussa perheessä lahjoja avatessa kaikki paketit avataan varovasti saksilla ja ehjät lahjapaperit kasataan ja säästetään seuraavaa vuotta varten? Näin meillä on aina tehty. Siksi lahjat saattavat näyttää tältä:




Myös pakettikortit on tapana säästää. Ne kerätään jouluboksiin, ja pääsevät uusiokäyttöön. Ainakin osa pääsee. Hassua on nimittäin, että osa lahjakorttien lähettäjistä tai saajoista ovat poistuneet keskuudestamme jo lähes kymmenen vuotta takaperin. Joka joulu niitä kortteja tulee kuitenkin katseltua ja muisteltua menneitä jouluja, jotka on aina olleet tärkeä osa meidän perheen yhteisyyttä.



Äsken koristeltiin kuusi. Äiti rupesi siinä miettimään, että on muuten hyvin kestäneet noi kuusenvalot. Vuodelta -83, samoin kuin latvatähti (jota on nyt tosin korjailtu toisen tähden avulla) ja kuusenjalka, joka valitettavasti näki viimeisen joulunsa vuosi sitten. Tehdäänkö edes nykyään enää käyttöesineitä, jotka palvelevat lähes 30 vuotta? Siskon kanssa mietittiin, että meidän kuusi on ollut aina samannäköinen. Aina. Koska koristeet on aina olleet samoja. Äidin tekemät tontut (kuvassa oikealla), vuodelta -83, luonnollisesti, perhejoulujen alusta. Vasemmalla olevia tonttuja on kolme, ne oli lahja meille kolmelle ensimmäiselle siskolle ennen kuin nuorin siskoni (tällä hetkellä 21 v.) oli syntynyt.


Tämä joulu on aina toiminut meille, ja miksi mennä muuttamaan toimivaa konseptia? ;) Valitettavasti nyt ruvetaan olemaan tilanteessa, jossa joulu tässä muodossaan, tässä talossa, saattaa olla viimeinen. Tarkoituksena siis ottaa siitä kaikki irti. Nyt siis tietokone kiinni ja seuraavat kaksi päivää on pyhitetty joululle.


Rauhallista joulua kaikille! Nauttikaa!

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Sata kirjaa, jotka tulisi lukea

Christer Sundqvistin blogista löysin listan sadasta kirjasta, jotka tulisi lukea ennen kuolemaa. Laskin montako olen näistä lukenut, ja sain tulokseksi vain 22 ! Asia täytyy siis korjata, joten taidanpa pistää itselleni haasteeksi lukea joululomalla näistä mahdollisimman monta :)

Tässä lista kirjoista, olen boldannut ne, jotka olen lukenut. Aika monta kirjaa tästä listasta on kyllä sellaisia, joiden tarinan tietää, koska on nähnyt sen jo elokuvana (taru sormusten herrasta, harrypotterit, ruusun aika, muumipeikko ja pyrstötähti, kurjat, eedenistä itään..) näytelmänä (veljeni leijonamieli, pessi ja illusia..) telkkarisarjana (maailman ympäri 80 päivässä.. ), sarjakuvana (tintit..) tai minkä vaan tietää jostain (peppi pitkätossu, kalevala, odysseia...).

Se on jännää, miten erilaisia kokemuksia ihmisillä on kirjoista, itselleni lukeminen on aina ollut tosi tärkeää ja nautin siitä paljon. Sitten taas esimerkiksi Rajakylän Matti kirjoitti juuri kuinka lukeminen on ollut hänelle aina vastenmielistä. Se tuntuu itsestäni tosi hassulta ajatukselta, koska mulle kirjojen maailma on aina ollut niin iso nautinto ja seikkailu, ja saatan jäädä kirjojen tunnetilaan pitkäksi aikaa kiinni vielä kirjan loputtua. Aloitin tosissani lukemisen jo toisella luokalla koulussa lukemalla Tuhannen ja yhden yön tarinoita, ja ala-asteella luin tosi paljon, esimerkiksi tähänkin listaan päässeet Viisikot ja Sofian Maailman (neljännellä luokalla ensimmäisen kerran, en ehkä tajunnut sitä ihan täysin silloin, mutta siitä alkoi kiinnostukseni filosofiaan :). Kärpästen herrankin luin joskus lapsena ja siitä itseasiassa kirjoitinkin jo viime kesänä tänne blogiin... (kirjoitus on reilausreissulta, siksi ääkköset puuttuu)

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot - Kalevala
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma
31. Louisa May Alcott - Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriere - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou - Pahuus

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Ruokainspiraatiota ravintoillasta

Olin eilen Natural Insightin järjestämässä raakaravintoillassa Espoossa. Kokkailtiin yhdessä raakasapuskaa, mm. pitsaa, sille erilaisia kastikkeita, salaattia ja jälkiruoaksi suklaata tietysti :)

Oli hauskaa tutustua uusiin tyyppeihin, ja maistaa muutamaa uutta ruokaa, esimerkiksi oluthiivaa (nam!) ja kefiriä. Tehtiin myös lyhyt yhteismeditaatio, mikä on aina yhtä mukavaa. Tekee kyllä hyvää saada vähän uutta inspiraatiota kokkaamiseen (jos sitä vaikka jaksaisi joskus oikeasti tehdäkin...) ja jutella muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Suosittelen tutustumaan Natural Insightin tarjontaan :) Satuin vielä voittamaan arvonnassa paikan ensi torstaina pidettävälle "Onni on luonnollinen olotilasi" -luennolle, josta en kyllä jostain syystä löydä esitettä tuolta nettisivuilta.

Tarjolla oli myös pakuriteetä, jota oon juonut nyt kotonakin taas vähintään litran päivässä, sen jälkeen kun löysin metsälenkillä ison käävän ja käväisin hakemassa sen talteen :) Sainkin aika ison yksilön, riittää perheellekin jaettavaksi!

tiistai 7. joulukuuta 2010

Onnellisena töissä

Sen jälkeen kun selkäsäryt katosivat, on töissä päivät kuluneet ihan itsestään, eikä ole tarvinnut katsella kellosta kuinka monta tuntia on töitä jäljellä. Outoa, etten koskaan tajunnutkaan miten paljon ne kivut vaikutti työmotivaatioon!

Sen tiesin jo kesällä, että tää työpaikka (kehitysvammaisten laitoshoito) on ainut paikka, missä haluan käydä töissä. Tiedän sen siitä, että lähes kaikissa muissa työpaikoissa ja työharjoitteluissa, tuli ennen työpaikan alkua sellaisia fiiliksiä, että ei huvita mennä töihin, ei jaksaisi, enää 2 tuntia ennen kun pakko mennä töihin, tekisin mieluummin sitä tai tätä... Mutta tässä työpaikassa ei oikeastaan ikinä. Tässä työpaikassa vain ne kivut aiheutti sen, että vaikka menin sinne aina hyvillä mielin, niin puolessa välissä päivää kivun alkaessa rupesi odottamaan kotiinpääsyä. Mutta ei enää! Nyt 13 tuntisetkin päivät tuntuu menevän leppoisasti.

Viihtymistään voi tietysti aina itse lisätä eri keinoin, ja löytää ne omat nautinnon aiheet. Itse nautin työssä kesällä siitä, että voin viettää aikaa ulkona asukkaiden kanssa, ja joulun aikaan taas kaikista ihanista joulukoristeista ja jouluvaloista, joita asukkaiden huoneissa on paljon. Tässä työssä myös se on iso plussa, että toisin kuin monissa muissa hoitoalan paikoissa, täällä harvoin on kiire. Asukkaiden kanssa voi siis oikeasti viettää aikaa. Ja ihmisten sylissä pitäminen tai silittely antaa itsellekin hyvää fiilistä. Taukoja varten otan myös aina jonkun hyvän kirjan mukaan luettavaksi. Kaikissa asukashuoneissa on myös cd-soittimet, ja musiikin kuuntelu onkin yksi iso viihtyvyystekijä. Viime aikoina oon kuunnellut paljon Kaija Koota, ja tässä kuussa tietysti joululevyjä :)

Yksi päivä töissä pysähdyin yhtäkkiä miettimään, että miksi edes haluaisin olla missään muualla juuri nyt? Jos olen onnellinen, ja nautin olemisesta, juuri nyt, niin onko sillä mitään väliä olenko työpaikalla vai jossain muualla? Se onnellisuus ja tyytyväisyys tulee sisältä kuitenkin. Omaa mielialaansa voi varmasti madaltaa sillä, että ajattelee olevansa pakotettu olemaan töissä nyt tämän 8 tuntia. Jos miettii työntekoa pahollisena haittana, joka kahlitsee johonkin missä et haluaisi olla, niin ei ihme, että mieli uskoo sen olevan silloin ikävä tilanne, jossa et voi olla onnellinen. Olen itsekin ajatellut näin usein sekä erilaisissa töissä, että työharjoitteluissa ja laskenut tunteja kotiinpääsyyn. Mutta mitä enemmän keskittyy nyt-hetkeen, sitä vähemmän sillä on väliä missä on tai mitä tekee. Kaikki tilanteet menevät ohi, ja ainut mikä ikinä pysyy, on nyt. Onnellisuus on pään sisällä, ja mahdollista missä tahansa milloin tahansa.

P.S Miinuspuoli töissä: home-epäily. Itselläni on koko syksyn ollut pientä nenävuotoa, ja nenän limakalvot kuivuvat aina töissä, niin että niistän aina vähän verta. Aluksi ajattelin tämän(kin) liittyvän hormonihommiin, mutta olen tajunnut, että näin tapahtuu ainoastaan töissä, tai pidemmän työputken aikana ja vapaa-ajalla mitään oireita ei ole. Home kai voisi aiheuttaa tällaista?

perjantai 3. joulukuuta 2010

Sipulia korvaan


Tulin sitten kipeäksi niinkuin aavistelinkin. (Siis sen ed.postauksessa kuvaamani järjettömän kylmyyden vuoksi). Ei edelleenkään kuumetta kyllä, mutta kurkkukipua ja nuhaa. Eilen illalla rupesi tuntumaan niinkuin korvakäytävät olisivat kipeytymässä joten pistin sitten illaksi valkosipulit korviin, ja toisen jätin vielä yöksi. Aamulla ei tunnu enää mitään tuolla käytävissä.


Parasta talviulkoilua on käydä koiran kanssa metsässä, yksin tai siskon kanssa. Opetin siskonkin halailemaan puita ja ottamaan kengät välillä hetkeksi pois ulkona maadoittumisen vuoksi :) Oletteko muuten huomanneet, että puunrungot on ihan lämpimiä vaikka maa ja kaikki muu on ihan jäässä?

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Sairaslomalla

Töissä on ollut koko syksyn kipeänä sekä asukkaat että työntekijät, eli altistumista riittää. (Sen takia niitä töitä onkin sijaiselle riittänyt niin paljon kuin on jaksanut tehdä :) Lisäksi vielä homeongelma, joka ei varmaan tee hyvää sekään.

Olin ollut tuossa viime viikolla jo viikon ihan järjettömän väsynyt, olisin nukkunut helposti 12 tuntia joka yö jos olisin voinut ja monena yönä nukuinkin. Yleensä nousemisen jälkeen olen virkeä ja valveilla noin 10 sekunnissa, en siis ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka tarvitsevat "käynnistyäkseen" jotain herättelyä, kahvia tai mitä ikinä. Jos on hereillä on hereillä! Mutta ei viime viikolla, silloin saatoin olla äärettömän väsynyt jo tunti heräämisestä ja pitkin päivää. Meinasin jo ruveta kyselemään netissä vinkkejä syysväsymykseen kun en ymmärtänyt mistä oli kyse.

Sitten torstaina aloin tuntemaan kurkkukipua töissä ollessa, ja perjantai päivän olinkin sitten "sairaslomalla" kotona kipeän kurkun kanssa. Ei se nyt älyttömän kipeä ollut, välillä ei tuntunut mitään ja sitten toisena hetkenä taas tunsin itseni kipeäksi. Ja edelleen väsytti. Vielä perjantai-lauantai välisenä yönä heräsin kurkkukipuun muutaman kerran, mutta aamulla tiesin olevani terve kun heräsin ensimmäistä kertaa yli viikkoon 7.50 ITSE, ilman kelloa, ilman kurkkukipua ja täysin virkeänä!

Koko väsymysepisodi taisi siis olla kehon taistoa sitä tautia vastaan. Ja aika helpolla kai selvisinkin, ei kuumetta, ei nuhaa, ei yskää... ainoastaan tuo kurkkukipu.

Paitsi, että nyt taistelen ehkä TAAS kipeäksi tulemista vastaan. Syynä se, että olen nyt ollut suunnilleen viikon kotona, jossa on päivä päivältä kylmempi, sillä patteri ei lämpene. (Veikkaisin 14 astetta aikaisempien kokemusten perusteella). Päällä kahdet housut, kolme paitaa, kylpytakki ja villasukat ja sormet ihan jäässä koko ajan kun ei sentään lapasia viitsi sisällä laittaa :P Öisin heräsin monta kertaa siihen, että peiton alle oli päässyt ilmaa ja olin ihan jäässä. Viimeisenä yönä sitten rupesi tuntumaan siltä, että nyt kroppa ei jaksa enää ylläpitää lämpöä ja samalla taistella niitä flunssapöpöjä vastaan vaan tunsin taas pientä kurkkukivun häivähdystä ja nenässä pientä nuhaisuutta. Huonekasvien lehdetkin alkoi jo mustumaan niin tulin evakkoon tänne Kirkkonummelle vanhempien luo lämpimään :) Tänään olisi pitänyt huoltomiehen käydä, joten toivon, että kotiin mennessäni siellä on jo lämmintä.