Ihonhoitoon iHerbistä

Olen aina luottanut suosituksissa Olliin ja Sailaan, enkä joutunut tälläkään kertaa pettymään kun tilasin nämä kaksi tuotetta, Ollin kommentit varastettu suoraan alle:

Dr. Ohhira’s Kampuku Beauty Bar

Sisältää 4% Probiootti-extractia, joka on fermentoitu villiyrttien ja merilevien muodostamassa ravinneliemessä. Hyvät bakteerikannat on hyvän ihon ehkä jopa olennaisin salaisuus, ja Dr. Ohhira on erikoistunut juurikin tähän.

Vieläkin vahvmpi suositus:

Shea Butter with Coconut & Papaya

Kuten Ohhira, tämäkään tuote ei sisällä mitään synteettistä, vaan ihan pelkkää luksusta eikä mitään muuta – ei edes, yhtä ainutta turhaa täyteainesosaa. Haluan suositella tätä extra vahvasti ennen kaikkea suorastaan huumaavan tuoksun johdosta, joka tulee tietenkin aitojen eteeristen öljyjen seoksesta, eikä edes mistään “luontaisista hajuaineista” tai muista erikoiskemistien oivalluksista.

E-pillerien lopetuksen jälkeen tuntuu, että entinen persikkainen hipiäni on vanhentunut 10 vuotta. Nepalissa ollessa ainakin kasvojen ihon kunto tuntui lähtevän ihan käsistä. Kaikki ihohuokoset ihan täynnä, ihosta tuli tosi epätasaisen tuntuinen, siis sormilla hivellessä ei tunnu sileältä, vaan näppyläiseltä, vaikkei mitään näy! Ihohuokoset on vaan niin kohollaan. Tuntui siltä, että ne täyttyvät siitä kaikesta pölystä ja saasteesta mikä Kathmandulla kaduilla leijailee. Ihosta tuli myös syksyn aikana tosi karhea, ihan kuin santapaperia sivelisi! En siis kärsi isoista finneistä (enää! niitäkin oli silloin ekat 6 kk pillerien lopetuksesta) mutta iho tuntuu ihan eri ihmisen iholta nyt.

Mutta! Sittenpä tilasin nämä kaksi tuotetta, ja alle viikossa(!) ihoni on sileä! Mitään epätasaisuutta ei enää tunne. Erilainen ihoni on vieläkin; ennen se oli sileä niinkuin vauvan iho, ja nyt se on sileä, mutta paperin tuntuinen, jos voit kuvitella siveleväsi siis jotakin sileää, mutta samalla kuivaa... En osaa kuvata paremmin. Ei siis täydellistä, mutta silti mahtavaa! Jotain muutosta sentään :)

Tuntuu oudolta pestä palasaippualla kasvoja, mutta tuo ei tunnu kuivattavan. Ainakaan kun käytän näitä kahta aina yhdessä, sillä tämä rasva on todella rasvainen. Oon aina käyttänyt kasvoilla mahdollisimman kosteuttavia ja rasvaisia tuotteita, joten ehkä jollekin toiselle, jonka iho on rasvaisempi, tuo voide saattaisi olla hiukan liikaa. Minulle toimii täydellisesti :) Olen käyttänyt sitä myös jalkoihin suihkun jälkeen mutta koko iholle käytettäväksi se on vähän liian jähmeää ja siksi hankala levittää. Saippua taas toimii myös suihkussa koko iholla oikein mainiosti. LOve it !

Pulahda magnesiumkylpyyn.

Tosi moni ihminen on kysellyt viime aikoina magnesiumista, lähinnä suosituksia parhaasta valmisteesta. Tuli sitten selvitettyä asiaa hiukan, lueskeltua tiede.fi keskustelupalstan ketju aiheesta ja kysyin Olliltakin mielipidettä tähän.

Laitan nyt tähän hiukan mitä asiasta juteltiin. Itse käytän Poliquinin Topical Mag:ia, joka on rasva ja imeytyy siis iholta. Sitä polvitaipeisiin illalla ennen nukkumaanmenoa, koska magnesiumin rauhoittaa uneen.

Miksi käyttää magnesiumia?

Tässä lainauksia suoraan Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti -kirjasta:

"Magnesiumin puute on yleinen syy uniongelmiin"
"Magnesium osallistuu yli 300:aan elimistössä tapahtuvaan kemialliseen reaktioon ja se on yksi kehon tärkeimmistä mineraaleista"
"Länsimaissa asuvat ihmiset saavat ravinnosta magnesiumia vain noin 70% päivittäisestä minimitarpeesta. Minimitarpeeksi on kaiken lisäksi määritelty hirvittävän pieni määrä - sellainen, joka pitää mahdolliset puutosoireet poissa"

Tohtori Tolosen artikkelista poimittuna magnesium

"...lisää yleistä vastustuskykyä ja suojaa ihmistä monilta aineenvaihdunnan häiriöiltä, sairauksilta, rappeutumiselta ja vanhenemiseen liittyviltä muutoksilta. Erityisesti magnesium rauhoittaa hermoja, ehkäisee ja hoitaa stressiä, suojaa sydäntä rytmihäiriöiltä, sepelvaltimotaudilta ja infarktilta. Magnesium ehkäisee myös syöpää, erityisesti rintasyöpää. Magnesium parantaa urheilijoiden ja kuntoilijoiden suorituskykyä ja kestävyyttä. Magnesiumin imeytyminen vaatii B- ja D-vitamiineja, magnesiumin ja B-vitamiinien yhdistelmä on ollut avuksi myös autismin hoidossa.

Mikä valmiste valita?

Kaisa Jaakkolan mukaan magnesiumhydroksidi tai -oksidi ei imeydy, magnesiumin olisi parempi olla jossain magnesiumin kelaattimuodoista, joista kannattaa valita esim. -aspartaatti, -malaatti, -fumaraatti, -glysinaatti, -sitraatti tai -glyserofosfaatti.

Nämä muodot vaikuttavat eri kudoksissa, joten magnesiumia on hyvä käyttää eri muotoja samaan aikaan.

Suoraan suolavedestä tehdyistä (haihdutetuista?) magnesiumvalmisteista nimitys tuoteselosteessa on magnesium chloride, eli magnesiumkloridi. Nämä ovat varmasti laadukkaimpia magnesiumvalmisteita, sillä ne eivät sisällä mitään ylimääräistä.

Magnesium imeytyy tehokkaimmin kylpyvedestä tai jalkakylvystä. Seuraavaksi parhaiten imeytyvät öljyt iholta. Sen jälkeen varmaankin kapseleissa olevat ja viimeisenä vasta yleisimmin käytetyt jauhopillerit, joiden imeytyvyys taitaa olla aika minimaalista. Suun kautta imeytyvistä tehokkain tiede.fi-palstan pohdintojen mukaan pitäisi olla sitraatti muotoinen.


Suosituksia

Iherbistä

Health and Wisdom, Magnesium Oil. Öljymuotoinen, merivedestä konsentroitua. Voi käyttää sekä iholle, että kylpyihin.

Health and Wisdom, Magnesium Bath Crystals. Näistä magnesiumkylpy!

Suomesta (ainakin Ruohonjuuresta)

Better You - merkin Magnesium öljysuihke, Magnesiumöljy unisuihke, Magnesiumöljy nivelsuihke ja Magnesium tehokylpy. Näissä ei verkkokaupan sivuilla lue kuin "luonnon magnesium" mutta kyse on myös samalla tavalla merivedestä valmistetusta magnesiumista.

Poliquinin magnesiumvalmisteita saa Optimal Performancelta.

Suolahuuhtelu (Salt Water Flush)

Tein tänään aamulla suolahuuhtelun, ja ajattelin nyt ruveta kirjoittelemaan taas enemmän tänne blogiin tällaisista mielenkiintoisista tai hyvistä jutuista mitä itse harrastan tai kohtaan.

Suolahuuhtelu, Salt Water Flush, on puhdistus suolistolle. Suolaveden juominen tyhjentää suolen, jolloin kaikki siellä oleva kuona, vanha ruoka ja myrkyt ulostautuvat veden mukana. Tämä voi olla monilla paastoajille tuttu paaston aloitustyhjennyksenä, mutta sitä voi käyttää muutenkin, koska tahansa, kun tuntuu, että haluaa puhdistaa elimistöään ja keventää oloaan. Itse teen tätä välillä aamuisin, ja pidän sen jälkeen loppupäivän mehupaastoa. Tällainen yhden päivän paastokin keventää oloa ja mieltä mukavasti.

Ohje on yksinkertainen:

1. Juo suht reippaalla tahdilla litra haalea vettä johon on liotettu 1 rkl aitoa suolaa. (Meri- tai vuorisuolaa, ei mitään teollisesti muunneltua myrkkysuolaa.) Vinkki: Vältä suolan maku pitämällä nenästä kiinni.

2. Odota, että vesi tulee ulos peräpäästäsi ja tuo mukanaan kaiken kuonan. Tähän kannattaa varata aikaa :)


Suolahuuhtelun suorittaminen kestää oman kokemukseni mukaan tunnista kahteen ja puoleen. Tätä ei siis kannata lähteä kiireessä koettamaan :)

Suolahuuhtelun voi myös tehdä väärin, ja olen varmaan onnistunut tekemään sen niin väärin kuin voi. Minulla meni itseasiassa yllättävän kauan ennen kuin sain sen toimimaan kunnolla. Selityksenä huuhtelun toimimattomuudelle on ehdotettu esimerkiksi sitä, että elimistöllä on puutos oikeista suoloista, ja siksi ne imeytyvät, eivätkä aiheuta flush-ilmiötä. Olen kuullut, että monilla ihmisillä kuten itsellänikin kesti useita kokeilukertoja ennen kuin tämä lähti toimimaan.

Jos toivottua vaikutusta ei tunnu tulevan (itselläni lähtee yleensä (nykyään!) toimimaan vatsa jo ennen kuin olen ehtinyt juoda litraa loppuun) niin voit kokeilla juoda toisen litran (tai mahd. paljon) vettä ja tämä saattaa laittaa toimituksen käyntiin.

Joskus aiemmin koin suolaveden juomisen todella inhottavaksi, ja vaikeaksi. Silloin yritin helpottaa hommaa juomalla tosi tiukkaa suolavettä (eli siis paljon suolaa, vähän vettä) ja sen jälkeen loput litrasta pelkkää vettä. Tämä ei tuottanut toivottuja tuloksia, ja kuulin jostain, että tällainen voisi olla liian rankkaa munuaisille, eikä siis kovin fiksu veto. Nykyään olen ilmeisesti tottunut tuohon suolaveden makuun, sillä se menee alas huomattavasti helpommin kuin aiemmin.

En välttämättä myöskään suosittele kokeilemaan tätä illalla, vaikka sekin kuulemma joillekin toimii. Itse kokeilin kerran (ajattelin, että onhan tosta viime ateriasta jo aikaa...) ja tuloksena oli järjettömäksi palloksi turvonnut, pinkeän kiristävä maha, josta kuului lorinaa koko yön, muttei tullut mitään ulos :D

Omien kokemusteni perusteella teen siis suolahuuhtelun nykyään aina aamulla (mielellään niin etten edellisiltana ole syönyt raskaasti), juomalla nenästä kiinni pitäen suolavettä niin pitkään kuin pystyn, jonka jälkeen huuhdon maun pois huikalla Yogiteetä ennen kuin päästän nenästä :) Yritän saada koko litran menemään mahdollisimman nopeasti, jotta efekti olisi tehokas. Tämän jälkeen hieron vatsaa jonkun verran, aina paksusuolen suuntaisesti, eli oikealta alhaalta alkaen ylös ympyrän muotoisesti ja painaen loppuympyrästä enemmän peräsuolen kohtaa. Joskus suolahuuhtelu aiheuttaa itselläni vatsanväänteitä, mutta esimerkiksi tänään ei tuntunut mitään.

Lisää suolahuuhtelusta voit lukea Halon blogista, foodit.fi-keskustelusta tai englanniksi täältä.

Ruokapäiväkirjaa

Ajattelin taas kirjoitella vähän syömisiäni ylös. Näiden kolmen päivän aikana, jotka nyt olen ollut Suomessa, nämä on koostuneet asioista, joita äidin jääkaapissa on ollut valmiina. En ole vielä päässyt kauppaan, enkä käyttämään kuivuriani... :)

RUOKAPÄIVÄKIRJA

Carley's Organic raakapähkinä-/siemenvoit

Yleensä ostan lähes kaiken muiden ihmisten suositusten perusteella (varmistan ettei mene rahat hukkaan kun joku toinen testannut ensin ;), mutta välillä satun löytämään hyviä juttuja itsekin :D

Yksi sellainen on FitnessFirstillä myytävät Carley's Organic raa'at voit pähkinöistä ja siemenistä. En ole koskaan tykännyt maapähkinävoista, siis siitä mitä tavallisissa kaupoissa myydään. Jostain syystä kuitenkin kesällä tilatessani muita juttuja FitnessFirstiltä osui silmään nämä raakavoit ja tilasin purkin.

Ihastuin samantien ja oli pakko saada lisää. Nyt pistin tilauksen tulemaan jo viime viikolla, jotta sain hakea nämä postista heti Suomeen saavuttuani :) FitnessFirstiltä tilaukset tulevat onneksi todella nopeasti, jopa päivässä tai kahdessa!

Suosittelen kokeilemaan!

Käpyrauhanen toimimaan

Saatan ehkä olla juuri se kuuluisa mainoksen uhri, mutta kun luen jostain superhyvästä jutusta, minun on pakko tilata se. Tällä kertaa kyseessä oli blogaus käpyrauhasen toiminnasta ja sitä superisti avittava Skate Liver Oil.

Luin tämän Cut The Crap and Start Wrapping -blogin tekstin Pineal Gland and everything in between, ja Skate Liver Oil meni samantien tilaukseen. Paketti saapui briteistä viikossa tai alle, koska saapumisilmoitus odotti minua jo saapuessani Suomeen. Muutamia otteita tuosta blogauksesta:

"isoin terveysteko mitä kukaan ikinä voi tehdä itselleen, on HOITAA
KÄPYRAUHASENSA KUNTOON."

"Käpyrauhanen vastaa kaikesta 'yliluonnollisesta', kaikesta henkisestä,
kaikesta ei-maallisesta. telepatiasta, manifestoinnista.. Käpyrauhanen on PORTTI
sun sielulle, minkä takia se muuten ois niin helvetin hyvin suojattu ?"

"Käpyrauhanen.. jos se on kunnossa, sä pystyt aistimaan energioita, oot
entistä paremmassa yhteydessä YKSEYDEN ja JUMALAN (korkeimman itsesi,
tietoisuus) kanssa. "

"Teollisuusjäte fluoria laitetaan juomaveteen ja hammastahnoihin yhtenä
syynä nimenomaan käpyrauhasen kalkitseminen. Vähentää älykkyysosamäärää mikä tekee ihmisistä helposti hallittavia tyhmiä lampaita."

"Tärkein kontrolloinnin väline eliitille on tietty media; telkkari, lehdet..
kaikki se tuuba mitä media ulos syöksee. Onneks nyt eletään informaation
aikakautta (<3), ja kuka tahansa saa päättää, millä sanoilla aivojaan
ruokkii. Telkkari, leffat, viihde on väline kontrolloida sun mieltä ja
käyttäytymistä, samalla pitäen sut erossa siitä, mikä oikeesti on kehittävää ja
tärkeetä.. "

"Ruokavalion vaikutus tietenkin suurin. Sitä pienempi käpyrauhanen, mitä
skeidampaa ruokaa imee."

"Paras tapa aktivoida käpyrauhasta ja herätä korkeenpaan tietosuuden tilaan
on MEDITAATIO. "

"Yks todella tärkeä, on rasvat. Aivothan koostuu pääosin rasvasta..
Ratfish/Skate liver oil (Helmisillikuningas, Rausku) Huuhtoo kalkkeutumat
valtimoista, sekä - most importantly - käpyrauhasesta.Sisältää huikeen paljon A,
D, E, K -vitamiineja, täyden sarjan omegoita, ja haikalojen maksaöljyissä
tyypillisesti esiintyviä ainutlaatusia ravinteita, kuten kondroitiinisulfaattia,
skvaleenia, AKG:ta (alkoxyglycerol, esiintyy luontaisesti VAIN hainmaksaöljyssä
sekä äidinmaidossa.)"


P.S. Jälleen mainoksen uhrina eilen lähti tilaus iHerbiin. Siskon omegojen lisäksi sieltä pitäisi saapua Sailan suosittelemat luonnonmukaiset saippua ja kosteusvoide. Niistä varmaan myöhemmin käyttökokemuksia :)

Raakasuklaata

Aijai, taas yksi juttu, jota niin kaipailin Nepalissa: raakasuklaa.

Monet pitävät raakakaakaota superfoodien kuninkaana, ja sitä hypettävätkin esimerkiksi David Wolfe ja Suomen "suklaakeisari" Jaakko Halmetoja. Raakakaakao.com sivusto kertoo raakakaakaon sisältävän yli 1200 aktiivista ainesosaa ja 10% sen painosta olevan antioksidantteja. Tämän lisäksi sen kerrotaan sisältävän kaikista maailman raaka-aineista suurimpia pitoisia useita tärkeitä hivenaineita, kuten magnesiumia ja kromia. Raakakaakaon kerrotaan sisältävän runsaasti mielialaa kohottavia välittäjä-aineita, ja joillekin sen nauttiminen aiheuttaa ns. kaakaoflown tai "kaakaokännin", joka tietysti koetaan positiviisena :)

Toisaalta netissä liikkuu myös hyvin vastakkaisia mielipiteitä, joiden mukaan kaakaon nauttiminen voi olla jopa terveydelle haitallista. Esimerkiksi Ilon Pisaran blogauksessa väitetään, ettei kaakaolla ole ravitsemuksellisesti merkittävää arvoa ja että se on elimistöä happamoittava, liiallinen stimulantti munuaisille ja lisämunuaisille ja suorastaan myrkyllinen aiheuttaen lukuisia määriä haittavaikutuksia kehossa. Blogauksen kommentointiosiossa pitkä keskustelu aiheesta.



Itse olen tehnyt jo pitkään raakakaakaoni ilman kaakaota, sillä pidän carobin mausta kaakaojauhetta enemmän. Tänään kuitenkin käytin kaakaojauhetta, sillä huomasin, että minulla oli edelleen kaksi avaamatonta pussia sitä jäljellä, enkä edes muista milloin olen ne ostanut.

Hain varastossa olleen säkillisen superfoodeja, ja tein suklaan tällä kertaa vähän eri tavalla kuin normaalisti. Sekoittelin ensin jauheet keskenään ja sitten kaadoin sulan kookosöljyn siihen päälle. Tuli muuten tällä tavalla tasaisempi koostumus kuin aiemmin.





Sisko kävi vieressä haistelemassa ja valittamassa, että maca haisee pahalle, mesquite haisee oudolle, purple corn haisee oudolle... "miten sä voit syödä tollaista seosta?". Sitten vasta kun kaadoin kookosöljyn sekaan niin hän tajusi, että teen suklaata :)


Valitettavasti siskoni taisi vaan olla oikeassa niistä jauheista, avattuihin paketteihin oli ehkä päässyt hiukan kosteutta tai jotain, koska suklaa tosiaan maistuu lievästi oudolle.

Silti ihan syömiskelpoisia ja ihan toimiva yhdistelmä, vaikka teen nämä suklaat aina heittelemällä aineksia randomilla :) Tällä kertaa meni suunnilleen :

n. 3-4 dl kookosöljyä

3 rkl mesquitea


1 rkl macaa

2 rkl purple corn


2 rkl lesitiiniä

1 rkl guaranaa

1 rkl vaniljaa

1 rkl kanelia


3 rkl kaakaojauhetta

1 rkl camu camua

2 rkl carobia

3 rkl kuorittuja hampunsiemeniä


Laitoin vielä muottien pohjalle pakkasesta jäässä olevia luomumansikanpalasia ja cacao nibsejä.

Hauskaa treeniä - Bodyrock.tv

Nepalissa kaipasin kovasti liikuntamahdollisuuksia. Siellä oli vaikeaa lähteä juoksemaan kun kadut on täynnä ihmisiä ja isommalla tiellä taas kauhea pakokaasun käry. Salilla tykkäisin käydä, mutta ei kauheasti huvita mennä sinne ehkä ainoana naisena nepalimiesten katseiden alle... kulttuuriongelma.

Kotona tein jonkun verran joogaa ja Jukka Harjun ohjeiden mukaan Bootcamp-treeniä, mikä olikin aika jees.

Yksi mitä kaipasin siellä, oli Bodyrock.tv ! Olen sellainen liikkuja, etten vaan saa itsestäni mitään irti, ellei minulle ole selkeitä ohjeita ja tavoitteita. Ainoat tilanteet, missä viitsin yhtään mennä mukavuusalueen ulkopuolelle liikunnassa on silloin kun minulla on esimerkiksi tietty aika, joka liikettä on tehtävä, tai joku ohjaaja painostamassa jumppatunnilla. Tai tietysti saliohjelma painoineen ja toistomäärineen.

Siksi Jukan Bootcamp toimii minulle hyvin kotona, 1 minuutin jaksaa aina tiettyä liikettä kerrallaan :)
Ja samasta syystä Bodyrockin treenit, vaikkakin ne ovat suurimmaksi osaksi vielä ylivoimaisen rankkoja tehdä täydellisesti, mutta parhaani mukaan!

Paremmaksi treenin tekee vielä se, että joku on kilpailemassa kanssani :) Tänä aamuna vedettiin siskon kanssa On the floor Abs Challenge ja Fit Ass Exercise Challenge :)

Takaisin "oman" ruoan pariin! Yes, please, thank you, vihdoinkin!

Ensin selittelya pitkalle blogaustauolle: minulla on taalla Nepalissa mukana vain iPhone, ei omaa konetta, ja iPhonella on mahdoton kayttaa bloggeria (tai olen liian tyhma tai laiska tajutakseni sen jujut).

Anyways, 48 tuntia aikaa siihen, etta kone lahtee Suomeen, ja siita 26 tunnin paasta, eli sunnuntai-iltapaivalla olen Suomessa! Jonka jalkeen todennakoisesti jatkan tata kirjoittamista hieman aktiivisemmin. Olisi taman syksynkin aikana ollut vaikka mita blogailtavaa, mutta teknisista syista siis ei ole onnistunut.

Vaikka tuntuu tietysti ikavalta jattaa taas poikaystava tanne (ja auringonpaiste!) niin odotan innolla Suomeen palaamista lahinna ruoan vuoksi! Tassa viimeisten viikkojen sisalla olen kypsynyt aika totaalisesti ruokaan taalla. Tuntuu, ettei taalla ole "mitaan" syotavaa... Nepalilaisten paivittainen ruoka on dahlbhat, eli riisia erilaisilla kasvislisukkeilla ja muutama pala lihaa. En syo riisia, enka edelleenkaan voi sietaa intialaisia mausteita, joten dahlbhat lahinna allottaa. Muita heidan suosimiaan ruokia ovat momot ja nuudelit erilaisissa muodoissa + mausteiset lihat paloina, joissa saattaa olla kaikki sen elaimen osat. Ja 14 kasvisruokavuoden jalkeen, 4 kk:n lihansyonnin jalkeen en edelleenkaan pysty syomaan sellaista lihaa.

DahlBhat. Nam Nam.

Kirjoitin alkusyksysta, etta Biosignaturen suosittelema lihan lisaaminen tuntui hyvalta ja toimi, mutta enpa tieda... En tosiaan edelleenkaan pysty syomaan kuin ihan tasaista lihaa kuten kanankoipea tai jonkun pihvin ja olen melkoisen kyllastynyt niihin muutamiin vaihtoehtoihin, joita tuollaista lihaa on taalla tarjolla. Myos kananmunat lahes oksettaa talla hetkella, ja juustoja taalta ei saa kuin yhta laatua, joka maistuu puoliharskiintyneelle. Paitsi ravintoloissa tarjoiltavat Paneerjuustot! Olenkin syonyt talla viikolla jo 7 tai 8 annosta Paneer Chillia eli paistettua Paneerjuustoa ja kasviksia chilikastikkeessa... Melko yksipuolista.

Kotona taalla olen syonyt lahinna "salaattia": kukka-, parsa- ja lehtikaalia, kurkkua, paprikaa, ituja ja herneita. En ole loytanyt taalta "salaattia" niin kuin ymmarran sen Suomessa (esim. tammenlehtisalaatti), enka esim. avocadoja tai mitaan yrtteja kuten basilikaa, persiljaa, tillia yms. mita Suomessa on kaupat taysi. Sen sijaan omenoita ja appelsiineja on tullut nyt syotya paljon kun niita saa nyt oikein hyvan makuisina, ja papaijaa jonkun verran.

Perusateria himassa.

Kasvisten ostopaikka.

Ai niin, turistiravintolat, niista saa kylla "lansimaalaista ruokaa", eli lahinna pitsaa, pastaa, hampurilaista, sandwitchia yms. joita en tosiaan halua. Ja kalliimmista sitten jotain mita voisin syodakin, esim. pihvia tai kalaa, tai jopa jotain salaattia, mutta niihin ei sitten taas ole varaa.

Tuntuu, etta syominen taalla on kaynyt ihan jarjettoman yksipuoleiseksi, ja kaipaan ihan kamalasti raakaruokia! Olen viimeiset viikot oikeasti paivittain miettinyt raakasuklaata, itse tekemiani siemenleipia avocadolla ja suolalla, tai raakajuustoilla ja pahkinavoilevitteilla, tai ihania taatelisuklaasmoothieita, vehnanorasmehuja, kookosvetta, Chi-juomaa, hapankaalia, viherpirteloja, pahkinoita (!!!), mehevia tuoreita luomutaateleita, vuohenmaitoa, Silvopleen omenasipulimossoa jne. jne.

En kesta!! En ole elaissani ollut huonolla tuulella ruoan vuoksi, esim. nalan takia kuten monet, mutta nyt olen oikeasti kiukutellut ja ollut tosi pahalla tuulella, ihan vaan siksi, etten saa sellaista ruokaa mita haluan! Kauheaa :D Ja kauhean itsekasta miettien tamankin maan koyhyytta.

Viimeisimmat postaukseni alkusyksylta koskivat minulle Biosignaturessa annettuja suosituksia syomisesta. Olen syonyt paljon enemman lihaa (=proteiinia) koko syksyn, mutta valitettavasti nyt se ei enaa maistu, varsinkaan kana tai kananmunat, hyh.
Olen kayttanyt suolahappovalmistetta, ja sita olenkin saanut jo vahennettya 2 pillerista yhteen, jotain edistysta siis. Yritin aluksi syoda aina aamupalan mahdollisimman pian, mutta kaytannossa se aina silti venyi (vaikea hypata sangysta suoraan ravintolaan!) ja lopulta luovuin siita. Oma tuntemus on, ettei aamupala ole koskaan sopinut minulle, mita aiemmin syon, sita enemman syon koko paivan ajan ja sita hallitsemattomammin!

Arvatkaapa olenko laihtunut yhtaan? No en kiloakaan! Ja onko hormoniongelmat tasaantuneet? Juu ei, kuukautiset tulee milloin sattuu, koko taman vuoden on niiden vali ollut vahintaan 60 paivaa ja hiukset ja ihokin edelleen huonossa kunnossa. Talla hetkella muistelen kaiholla kolmen vuoden takaista syksya kun olin juuri sopivan kokoinen, energinen, pirtea, migreeni havisi ja hiuksetkin olivat viela tuuheat. Myos mielihalut on jotenkin kovasti sita ruokavaliota kohtaan, jota silloin harjoitin, eli n. 80-90% raakaruoalla, silloin talloin lisaksi luomuruisleipaa luomuvoilla. Nyt tuntuu, etta tahan on palattava, heti kun paasen taalta kotiin ja OIKEAN RUOAN PARIIN!!

Voi olla, etta suuntaan lentokentalta suoraan Ruohonjuureen ja ahmin raakaruokahyllyt tyhjaksi. On vahan sellainen fiilis nyt... :)

Regan valmistaa meille kotona sokeritonta Lassia. Maidot ja jogurtit taalla sentaan on yllattavan hyvanmakuisia, homogenoimattomia ja ihanan mohkylaisia ja maidossa ihana rasvakuori. Pusseissa lukee, etta pitaisi kuumentaa ennen kayttoa, minkahan vuoksi? Ei olla kuumennettu ja hyvalta maistuu.

Kokemukseni E-pillerien lopettamisesta

Olen kirjoittanut aiheeseen liittyen monta kertaa aiemmin, mutta halusin nyt koota yhteen omat kokemukseni taman melkein kahden vuoden ajalta pillerien lopettamisen jalkeen. Toivon, etta tama postaus loytyisi helposti googlella, silla yha useampi tuntuu pohtivan tata aihetta ja etsivan muiden ihmisten omakohtaisia kokemuksia pelkan terveydenhuoltohenkilokunnalta saadun "tiedon" lisaksi. Samasta aiheesta loytyy muitakin hyvia postauksia, ja esimerkiksi Emma on juuri kirjoittanut mahtavan, myos enemman faktatietoa sisaltavan kokemuksensa aiheesta.

Aloitin e-pillerien syomisen kesalla 2002. Niista ei koskaan aiheutunut minulle mitaan sivuvaikutuksia, ainakaan sellaisia, joita olisin huomannut. Joka vuosi minulle kirjoitettiin resepti uusiksi, vaikka aina kerroin, etta lahisuvussani on ollut useampia veritulppia. Minulle ei koskaan myoskaan kerrottu missaan, etta pillereista olisi hyva pitaa taukoa, joten soin niita tunnollisesti 7,5 vuotta putkeen. Joulukuussa 2009 olin puhdistanut koko ruokavalioni, paassyt eroon migreenista ja huomannut monia muita hyvia vaikutuksia talla puhtaammalla elamantavalla. Rupesin miettimaan, etta miksi ihmeessa vapaaehtoisesti edelleen nautin synteettisia hormoneja, joten lopetin e-pillerien kayton.

Tasta alkoikin sitten sellaiset hormoniongelmat, etta oksat pois :) Kuukautiset jaivat pois samantien, tai siis, eivat palanneet, silla pillerien aikanahan "kuukautiset" ovat tosiasiassa vain valivuotoa. Ensimmaiset kuukautiset pillerien lopettamisen jalkeen tulivat syyskuussa 2010, eli 9 kuukautta pillerien lopettamisen jalkeen.

E-pillerien lopettamisen aiheuttamia ongelmia:

1. Lihominen / ruokahalu.

Ruokahalu kasvoi valtavaksi, ja aloin tuntea nalkaa jatkuvasti. "Normaalisti" nalkatuntemukseni ovat ehka hiukan epaluonnollisenkin laimeita, en tunne nalkaa lahes koskaan. Maaliskuuhun mennessa huomasin lihoneeni 5 kiloa, ja vaikka sen jalkeen rupesin kovasti yrittamaan painon pudottamista, niin se nousi edelleen toiset 5 kiloa. Talla hetkella, lahes kaksi vuotta myohemmin, olen edelleen sen 10 kiloa painavampi, ja uskokaa pois, olen yrittanyt paasta niista kiloista eroon. Jotain on selkeasti muuttunut, silla aiemmin minun tarvitsi vain syoda esim. viikko kevyemmin ja heti putosi pari kiloa. Nyt en saa painoani liikahtamaan sitten millaan. Noh, ainakaan en jojolaihduta, hah !
Luulen, etta insuliiniaineenvaihduntaani tuli jotain haikkaa, silla saatoin tuntea nalkaa heti ruokailun jalkeen uudestaan. Nyt syksylla 2011 kavin Biosignature-analyysissa, ja siella todettiinkin insuliinisietokykyni olevan todella alhainen. En usko asian olleen aiemmin nain, ennen pillerien lopettamista.
Kasvaneen ruokahalun lisaksi koin erilaisia mielihaluja (kuten raskaana ollessa..?) ruokien suhteen, mutta ruoan lisaksi minun rupesi kauheasti tekemaan mieli myos alkoholia ja tupakkaa.

2. Iho / vanhentuminen

Ihoni muuttui myos melko nopeasti. Ihohuokoset muuttuivat nakyviksi, mustapaita tuli enemman ja ihostani tuli epatasaisempi. Ensimmaisen puolen vuoden ajan minulla oli myos finneja seka kasvoissa, etta selassa(!), vaikka minulla ei ennen pillerien aloittamistakaan ollut koskaan minkaanlaisia iho-ongelmia, ei edes teini-iassa. Luojan kiitos, finnien tulo kuitenkin laantui aikanaan. Nykyaan tahan kasvojen ihoonkin on jo melkein tottunut, vaikka valilla lahelta peiliin katsottaessa tunnen nayttavani vanhalta juopolta naiden ihohuokosten kanssa.... (mahtava tunne!)
Ihoni on myoskin aivan selkeasti vanhentunut, taman huomasin noin puoli vuotta pillerien lopettamisen jalkeen. Kasvojeni ihosta on tullut ryppyisempi ja sameampi, ja jollain lailla muhkurainen. Muhkuraisuus saattaa tietysti johtua myos lihomisesta. Olen aina nayttanut ikaistani joitain vuosia nuoremmalta, mutta nyt useampi laheiseni on kysynyt kuinka naytan niin vanhalta :) Ei tunnu myoskaan mukavalta kun en meinaa enaa tunnistaa itseani valokuvista.

3. Hiustenlahto

Tama oli kaikista muutoksista itselleni ehka vaikein hyvaksya. Minulla on aina ollut kohtuullisen paksut hiukset, jotka nayttivat pitkina hyvalta. Huomasin hiuksia lahtevan jo alkukesasta 2010, mutta loppukesasta tajusin niiden oikeasti todella harventuneen kun tuntui etta auki ollessa niista nakyi lapi. Myos kampaajani totesi, etta naistahan puuttuu puolet, ja jouduinkin leikkaamaan lyhyeksi luodaksi edes jonkunlaisen illuusion normaalipaksuisesta tukasta :) Onneksi kuukautisten alkamisen myota syyskuussa 2010 hiustenlahto loppui, ja joitain hiuksia taisi jopa kasvaa takaisin. Eivat nama tosin vielakaan ole lahellekaan sita paksuutta mita hiukseni ennen olivat.

4. Terveysongelmat

Naiden oireiden lisaksi jossain vaiheessa loppukevaasta rupesin turpoamaan tosissani, siis keraamaan nestetta (sen laskin lisaksi...) ja huomasin lepopulssini laskeneen noin 20 yksikkoa! Jotain sydamen vajaatoiminnan tapaista siis oli meneillaan, ja samaan aikaan tunsin itseni todella vasyneeksi jatkuvasti. Naiden kaikkien oireiden vuoksi epailin kilpirauhasen vajaatoimintaa ja kavinkin laakarissa otattamassa tyroksiinipitoisuudet. Suurta poikkeamaa normaaliarvoista ei ollut, mutta laakari antoi minulle reseptin tyroksiinia varten, jos olisin halunnut kokeilla helpottaako se oireita. En koskaan kuitenkaan hakenut tata reseptia, silla halusin kokeilla ensin luonnollisin keinoin saada terveyteni tasapainoon.

Viimeiset kaksi viikkoa ennen kuukautisteni alkua karsin aika vahvasta pahoinvoinnista aamuisin, ja ensimmaisten kuukautisten yhteydessa minulla oli myos kuukautiskipuja, joista en ole koskaan elamassani aiemmin karsinyt. Kuukautisteni alettua ne olivat saannolliset, aina siihen asti kunnes lahdin Nepaliin helmikuussa 2011, jolloin niihin tulikin taas yli 80 paivan tauko. Taman tauon jalkeen karsin taas hiukan kuukautiskivuista, ja nyt toivon, ettei taman kertainen Nepalin reissu aiheuta jalleen pitkaa taukoa kuukautiskiertoon.

Kuukautisteni alettua kuitenkin kaikki oireet katosivat muutamien viikkojen kuluessa. Talla hetkella ainoa jaljella oleva muutos on se, etten tunnista enaa itseani valokuvissa. Eli siis ylimaaraiset kilot ja kasvojen vanhentuminen.


Minun ratkaisuni:

Suurimpien ongelmien ilmettya kesalla 2010, rupesin syomaan reiluina annoksina Macaa tasapainottaakseni hormonitoimintaani, Fo-Ti nimista valmistetta koska sita suositeltiin hiustenlahtoon, Udo's Oilia saadakseni hyvia rasvahappoja, paljon kookosoljya ja kilpirauhasta varten parapahkinoita (sisaltaa seleenia), levia esim. Kelpia (sisaltaa jodia + paljon muuta), Ashwagandhaa ja Now Foodsilta Thyroid Energy nimista valmistetta, jonka tarkoitus on tukea kilpirauhasen toimintaa. Soin myos monia muita superfoodeja, joita olin syonyt jo vuodesta 2009.

Jos minulla olisi ollut silloin varaa, olisin varmasti kayttanyt huomattavasti enemman vaihtoehtoisia hoitomuotoja, esimerkiksi akupunktiota ja vyohyketerapiaa. Kavin muutaman kerran akupunktiossa, kesalla kaymani vyohyketerapiakurssin yhteydessa opettajamme yritti hoitaa myos tata ongelmaa, ja lisaksi kavin syksylla vahan ennen kuukautisten alkamista muutamia kertoja holistisella psykoterapeutilla. Nyt syksylla 2011 kavin Biosignature analyysissa, silla uskon, etta hormonitasapainollani on paljonkin tekemista naiden kertyneiden kilojen kanssa. Sielta saamiani ohjeita voi lukea tasta aiemmasta postauksestani.

Kaiken taman jalkeen, toivon, etta ihmiset harkitsisivat todella tarkkaan ennen pillerien aloittamista. Useille ihmisille se itse pillerien syominen aiheuttaa tamankaltaisia ongelmia, ja vaikka ei aiheuttaisi niin jo se, etta pillerien lopettaminen on aiheuttanut usealle tuntemalleni ihmiselle kilpirauhasen vajaatoiminnan (!) on ainakin minusta jo tarpeeksi vahva merkki siita, etta ne eivat voi mitenkaan olla hyvaksi ihmiselle. Olen onnellinen, etta olen paassyt suurimmista ongelmista eroon, ja toivon, etta tama postaus kannustaisi muita naisia lopettamaan pillerien kayton minua aiemmassa vaiheessa. Kaikille ei lopettaminen aiheuta mitaan oireita vaikka olisi syonyt pillereita pitkaankin, mutta uskon, etta mita aiemmin sen paatoksen tekee sita parempi!

Lisäys 21.10.2012. Monelle suurin tekijä pillerien lopettamisessa on niille korvaavan vaihtoehdon löytäminen. Yksi erittäin varteenotettava, täysin luonnollinen hormoniton vaihtoehto on hedelmällisyystietokone, lue juttuni täältä! 

Sunshine Award 2011

Taalla Nepalissa ollessa netin kaytto jaa vahaisemmaksi ja tulee seurattua vain muutamia blogeja. Yksi, jota seuraan saannollisesti on Lindan uusi blogi Body Gossip.

Vaikka en enaa kirjoitakaan kovin aktiivisesti tata blogia niin Linda halusi silti muistaa blogiani Sunshine Award -tunnustuksella, lammin kiitos siita :) Tuntuu mahtavalta, etta joku on saanut minun kirjoituksistani ja suosituksistani hyotya itselleen.

Tunnustukseen kuuluu muutamaan homppakysymykseen vastaaminen, ja tunnuksen eteenpain antaminen.

Heitan nyt tunnustuksen eteenpain muutamalle blogille, jotka tulevat ensimmaisina mieleen, kaikki vanhoja kestosuosikkejani :)

Level Up!

Tata blogia ei enaa paiviteta, mutta vanhoja kirjoituksia voi tietysti edelleen kahlata lapi. Level Up! kuului suosikkeihini koko sen historian ajan, joten suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Blogin huipennukseksi Juuso on tiivistanyt koko Level Up -konseptinsa E-muotoiseen tyokirjaan, jonka saa ilmaiseksi ladattua blogin kautta!

Viidakkomiehen seikkailut

Olliin tutustumisesta lahti liikkeelle oma innostukseni superfoodeihin, oikeaan ruokaan, superterveyteen, parempaan elamaan, henkiseen kasvuun ja oman mielen ja yhteiskuntamme ehdollistumien nakemiseen ja rikkomiseen. Reilussa kahdessa vuodessa on tapahtunut ihan mahdottoman paljon, ehka eniten henkisella tasolla ja olen ikuisesti kiitollinen Ollille taman sysayksen antamisesta ja minun(kin) elamani vapauttamisesta. Tassa siis blogi, jota en vaan voisi jattaa tunnustuksetta :)

Liekeissa!

Blogi nimensa mukaisesti taynna intohimoista liekitysta, ja samalla paljon asiatietoa terveys- ja ravintoasioihin liittyen. Aarrearkku, kun rupeaa selailemaan vanhoja postauksia taaksepain. Ja Pessin asiantuntemusta blogin ulkopuolella kannattaa hyodyntaa myos kaymalla nautiskelemassa Shasa - smoothiloiden antimista :)

Jaakko Halmetoja blogi

Jaakon varmaan tuntevatkin jo kaikki ;) mutta pakko viela hehkuttaa, etta jos et ole tutustunut Jaakon kirjoituksiin, luentoihin tai et ole viela tilannut Jaakon uutiskirjetta sahkopostiisi, niin tee se nyt!



Ja sitten niita kysymyksia:

1. Suosikkiväri: violetin ja sinisen erilaiset savyt

2. Suosikkieläin: koira / hevonen

3. Suosikkinumero: 13

4. Suosikki alkoholiton juoma: Chi-juoma

5. Facebook vai Twitter? Facebook

6. Intohimosi: Unelmien todeksi eläminen

7. Saada vai antaa lahja? Antaa ehka hiukan enemman :)

8. Suosikkiviikonpäivä: It's all the same...

9. Suosikkikukka: Kaikki kauniit

10. Suosikkikuvio:

Et ole mitä syöt, vaan mitä imeytät - Suolahappotesti

Biosignaturessa kaikille asiakkaille annetaan tehtäväksi suolahappotesti.

Jos vatsan oma suolahappotuotanto on heikentynyt, ruoka ei hajoa vatsalaukussa tarpeeksi, eivätkä ravintoaineet pääse imeytymään niin hyvin kuin olisi tarpeen. Tällä voi olla monia vakavia vaikutuksia, niistä lisää tietoa löytyy esim. ylläolevasta linkistä. Diagnosoimaton alhainen suolahappotuotanto on liitetty esim. moniin neurologisiin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin.

Testiä varten tarvittavan 200 mg suolahappotablettitestipakkauksen saa ostettua Optimal Performancelta 10 e hintaan. Testi suoritetaan seuraavalla tavalla:

1. Syö paljon proteiineja sisältävä kiinteä ateria (ei pirtelöitä tms.). Käytetään esimerkkinä 350 gramman pihviä ja vihanneksia.
2. Syö noin puolet proteiinipitoisesta ruoasta, eli noin 175 g pihviä.
3. Nielaise 200 mg:n kapseli suolahappoa.
4. Syö ateria loppuun.
5. Odota 15 minuuttia.
6. Jos vatsahappotasosi on normaali, sinusta tuntuu kuin olisit juonut lämmintä teetä (tai tunnet pientä närästystä). Jos et tunne mitään, tarvitset suolahappoaravintolisän.

Mitä teet seuraavaksi? Toista kohdat 1-6 jokaisen aterian kohdalla. Lisää annokseen aina yksi kapseli ateriaa kohden kunnes tunnet lämpimän tunteen vatsassasi tai pientä närästystä. Jos sinulla menee siihen viisi ateriaa, tarvitset jatkossa neljä kapselia ateriaa kohden.

Biosignaturelta kerrottiin, että tuntemus voi olla myös kuumotusta, tai muu outo tunne. Oman suolahappomaksiminsa tunnistaminen on tärkeää, koska liiallisen suolahapon ottaminen tablettina voi myös olla haitallista!

Minä pääsin aina 7 tablettiin saakka, enkä vielä siinäkään vaiheessa tuntenut mitään!! Olen nyt sitten ottanut Ultra HCl-valmistetta, eli vahvaa suolahappoa jokaisella aterialla. Jos vatsahappotasoni on tosiaan hyvin alhainen, niin ehkä tämäkin on vaikuttanut siihen, että aiemmin turvotti ja nyt ei enää yhtään. Oman suolahappotason olisi tarkoitus palautua pikkuhiljaa tuota valmistetta käytettäessä normaalimmaksi, ja tuon ylimääräisen suolahapon käyttöä voi sitten sitä mukaa vähentää. En tiedä kauanko siinä menee, mutta muistelisin lukeneeni jostain, että jopa kaksi vuotta voi olla mahdollista.

Biosignature-mittauksissa

Viikko täällä Nepalissa on vierähtänyt ihan huomaamatta. Tarkoitus oli kirjoittaa jo aiemmin tuosta Biosignature-mittauksesta, jossa kävin ennen lähtöäni.

Biosignaturessa mitataan millimetrin tarkoilla pihdeillä rasvan määrää eri kohdissa kehoa. Se mihin rasva kertyy, kertoo eri hormonien toiminnasta elimistössä. Kuten aiemmassa postauksessani jo kerroin, niin minulle on tuon e-pillerien lopettamisen jälkeen kertynyt rasvaa sellaisiin paikkoihin, joihin sitä ei koskaan aiemmin kerääntynyt. Jos rasvan keräytymistä voi siis jotain päätellä, niin selkeästi minun hormonitoiminnassani on moni asia muuttunut. Rasvaprosentiksi minulle tuli jotain 25 pintaan, ne muista tarkkaan, mutta olin kuitenkin odottanut vielä paljon pahempaa kun ajattelin, että tämä 10 ylimääräistä kiloa on kai pelkkää rasvaa :P

En nyt muista ihan tarkalleen enää, että mitä mistäkin pisteestä sanottiin, mutta muistan ohjeet, jotka sain. Ensinnäkin hiilihydraattien sietokykyni oli aika nollissa, joten vaikka Biosignaturessa yleensä pyritään lähtemään hyvän lisäämisen kautta, eikä kieltojen, niin ohjeena oli, että turhia hiilareita minun kannattaisi välttää jos vaan mahdollista. Ja olenkin siitä lähtien syönyt lähes ainoastaan lihaa ja kasviksia, ja olo on ollut ihanan kevyt kun ei turvota yhtään!

Se mitä minun pitäisi lisätä ruokavaliooni on proteiinia reilusti, aamupala(!), kuituja, omega3:sia ja magnesiumia. Olen Suomessa jo syönyt jonkun aikaa luomulihaa, joten ei ollut kovin iso harppaus alkaa syömään muutakin lihaa täällä Nepalissa, jossa luomua ei ole oikein tarjolla. Ainakaan luomuksi merkittyä, tosin täällä liha ei välttämättä olekaan tehotuotettua vaan saattaa olla aika alkukantaisesti kasvatettua itseasiassa. Edelleen minun on vaikea syödä punaista lihaa, mutta yritän. Tai no, en ole vielä päässyt kanaa ja kalaa pidemmälle, mutta ehkä tässä joku päivä vielä tilaan pihvin. Tai lammasta. Varsinkin kun ei pitäisi syödä joka päivä samoja ruoka-aineita vaan vaihdella mahdollisimman paljon, ettei kehity yliherkkyyksiä. Täällä se on hiukan haastavaa kun syö ravintoloissa, joissa esim. kasvikset ovat aina ne samat porkkana, pavut ja kukkakaali...

Omega3:set olisi ollut suositeltavimmin kalaöljystä, mutta öljyä on vaikea kuljettaa reissussa, joten joudun tyytymään kapseleihin. Magnesiumia ostin voiteena, josta se imeytyy ihon läpi. Ja aamupalan syömistä olen nyt opetellut. Olen onnistunutkin melko hyvin lähtemään kohtuunopeasti ravintolaan heräämisen jälkeen ja syönyt aina aamupalaksi lihaa ja kasviksia, eli siis kunnon ruoan. Yksi suositus minulle oli myös, että söisin tarpeeksi usein, tasaisin väliajoin, mutta siihen en ole oikein kyennyt. Täällä kun syön ainoastaan ravintolassa, niin ei tule syötyä oikein mitään välipaloja vaan olen syönyt vain kaksi kertaa päivässä.

Kuituja minun suositeltiin lisäävän ruokavaliooni chialla, psylliumilla ja pellavarouheella. Huomasin kuitenkin, että myös nämä ruoat turvottavat mahani, ja koska mahan litteänä pysyminen, varsinkaan näillä vähäisten vaatteiden helteillä täällä tuntuu aika mukavalta, niin en ole halunnut ottaa noita kuituja ja kulkea sitten maha pystyssä. Olen yrittänyt ottaa iltaisin ihan pienen määrän psylliumia, mutta silti vielä aamulla maha on vähän turvonnut.

Olen huomannut, että lihaa syömällä ruokailusta tulee ihan erilainen olo. Täysi maha, mutta ei mitään turvotusta eikä ähkyä. Jo tämä olo tuntuu mukavalta, ja toivon tietysti, että myös kehonkoostumus muuttuisi ja paino laskisi hiukan. Katsotaan mitä tapahtuu, vaa'alle pääsen seuraavan kerran sitten ehkä Suomessa parin kuukauden päästä :)

Lähdön hetki

Ihmeellinen juttu miten lähteminen on aina yhtä vaikeaa. Kotiintulo ulkomailta on aina yhtä vaikeaa, ja vaikkei Suomesta pois lähtö koskaan tunnu ihan samalla tavalla yhtä järkyttävän pahalta, niin vaikeaa sekin on. Jostain syystä rupean aina tykkäämään siitä paikasta, jossa olen, niin että toiseen paikkaan siirtymisestä tulee hiukan vastentahtoista, olin sitten missä tahansa.

Nytkin tuntuu taas, että Suomessa olisi ihan mahdottomasti juttuja mitä voisi tehdä ja mitä ei nyt haluaisi jättää kesken. Ja silti epäilen, että muutaman kuukauden päästä kun pitäisi palata takaisin, niin mieluummin jäisin taas sinne jonnekin ihan muualle, missä nyt satunkaan olemaan.

Voin kuvitella, että tämä on juuri se tunne, mikä saa ihmiset jumittumaan paikalleen, eikä matkustamaan koskaan mihinkään. Ihmisen pitäisi vaan ostaa ne lentoliput ja pakottaa itsensä liikkeelle. Itsekin saattaisin taas vaan jumiutua tähän, ellei lentolippuja olisi jo kädessä, eikä niitä viitsi jättää käyttämättä ;) Onneksi, sillä yhtäkään lähtöä en ole koskaan katunut. Matkustaminen avartaa. Sitä on vaikea selittää konkreettisesti, mitä mistäkin reissusta on saanut irti, mutta jotain suurta niistä on jäänyt käteen.

Nyt olisi lähtö käsillä, tunnin päästä lentokentälle. Eilen vielä olin ihan Suomessa kiinni, eikä tuntunut yhtään, että olisin lähdössä mihinkään, mutta kun matkalaukku tuli pakattua, niin nyt olen valmis ! Ja huomenna jo Nepalissa :)

Paras palkkari ja juoksemisesta

Keksin juuri huipun palautusjuoman, joka on niin yksinkertainen, että on kumma etten aiemmin ole tätä tajunnut kehittää ;)


Kookosvesi + spirulina jauhetta reippaasti sekaan ja sheikkaus. Hyvveee.

Juuri kun innostuin juoksemisesta ja ollaan ruvettu käymään siskon kanssa joka päivä juoksulenkeillä koiran kanssa, niin luin Pari valittua sanaa juoksemisesta.

No, ajattelin, että voishan noita lenkkejä vähentää mutta en ole vielä onnistunut, koska juokseminen vaan tuntuu niin ihanalta <3 Ja koirakin taitaa noista lenkeistä nauttia. Lyhyitä lenkkejähän me vaan juostaan, mutta ihmeen nopeasti kyllä juoksukunto nousee! Ehkä melkein vuoden juoksutaon jälkeen tuntui, että viiden minuutinkin juoksu tuntui ikävältä, mutta ei tainnut mennä kuin ehkä viisi juoksukertaa niin puolen tunnin lenkki kulki oikein näppärästi.


P.S Kävin tänään aamulla BioSignature - mittauksessa, siitä enemmän pian!

Suositus: Dr'Ohhiras probiootit

Kirjoitin jo vuosi sitten postauksen DrOhhiras probiooteista, ja nyt kun olen muutaman päivän sisään jutellut niistä useamman eri ihmisen kanssa, rupesin etsimään tuota postausta. Ja huomasin, että tämä on jäänyt julkaisematta, no, tässä se tulee...

Kerroin keväällä siskoni luona asuessa, kuinka yritimme saada hänen vatsavaivojaan kuntoon. Mitään tulosta ei kuitenkaan saatu, ehkä johtuen siitä, ettei siskolla riitä kärsivällisyys toteuttaa mitään ruokavaliomuutosta niin pitkään, että mahdolliset hyödyt tulisi esiin. Samat ongelmat ovat siis jatkuneet tähän kesään asti, vuorotellen ripulia ja ummetusta, ja ilmavaivoja tietysti.

Kesällä kun sisko taas kyseli neuvoja noihin vaivoihin, niin käskin häntä tilaamaan Dr'Ohhira's probiootteja iHerbistä. Siskolla oli jo talvella käytössä jotain apteekista saatavia maitohappobakteereita, muistaakseni LaktoSeven. Niistä ei ollut mitään näkyvää hyötyä kuitenkaan. No, nyt Ohhiran probioottejen saavuttua tulokset on aika vakuuttavia, mitään ongelmia ei enää ole! Viikko tuon kuurin aloittamisesta vatsaongelmat katosivat.

Maitohappobakteerit vaikuttavat suoliston kuntoon, ja sitä kautta yleiseen vastustuskykyyn. Yksi tuttu kertoi mielenkiintoisen jutun. Hän oli pitkän sairaalajakson jälkeen syönyt probiootteja vuoden verran, ja huomannut seuraavana keväänä, että jokavuotinen vaiva, siitepölyallergiat, olivat kadonneet! Mielenkiintoista. Ja tässä tapauksessa oli käytössä ihan perusapteekkitavara.

Nykyään jo melko monissa laitoksissa ja hoitokodeissa ymmärretään määrätä antibioottikuurin ajaksi myös maitohappobakteerit. Harmillista on kuitenkin se, että koska lääkkeet annetaan aina tiettyihin aikoihin, niin useissa paikoissa myös probiootit on annettava siinä samassa. Probiootithan tulisi ottaa tyhjään mahaan, eli n. tunti ennen syömistä tai 2 tuntia syömisen jälkeen, mutta resurssien puutteen vuoksi ne usein annetaan ruoka-aikaan ja vielä samaan aikaan antibiootin kanssa. Tällöin antibiootti pääsee tekemään tyhjäksi probioottien hyvän vaikutuksen saman tien. Hyvä tarkoitus siis, mutta yhtä tyhjän kanssa. Tyypillistä tietysti Suomessa, "säästämällä" tehdään uusia kuluja; maksetaan turhaan probiooteista, joiden vaikutus tehdään tyhjäksi käyttämällä niitä "väärin".

Itse uskon, että Dr'Ohhiraseilla on suuri osansa siinä, etten 4 kk:n aikana Nepalissa sairastanut kuin yhden ruokamyrkytyksen. Koko aikana ongelmana oli ennemminkin ummetus liiallisten hiilareiden vuoksi, kuin ripuli, josta kaikki muut 12 hengen porukassamme kärsivät jatkuvasti.

Tässä siis omia ja tuttujen kokemuksia probioottien tehosta. Virallista tietoa niiden vaikutuksesta löytyy netistä. Nykyään suosittelenkin ihmisille melkein mihin tahansa vaivaan ensimmäisenä DrOhhirasin probiootteja :)

Hormonimakkarat

Olen aiemmin kertonut täällä kaikennäköisistä ongelmista, jotka seurasivat ehkäisypillerien lopetusta. Muut ongelmat katosivat kuukautisten alun myötä, mutta ylimääräinen läski. jota olen yrittänyt enemmän tai vähemmän (enimmäkseen vähemmän..) tosissani pudottaa on edelleen paikallaan. Kävin koko viime talven reippaasti salilla -- ei vaikutusta. Olen syönyt vähemmän --- ei vaikutusta. Olen syönyt paremmin --- ei vaikutusta. Olen karpannut --- ei vaikutusta. Olen raakaillut --- ei vaikutusta. Olen jättänyt asian huomiotta (Nepalissa olon ajan..) -- ei vaikutusta.

Paino on vakiintunut paikalleen, ja läskiä on paikoissa, joissa sitä ei ole koskaan aiemmin esiintynyt. Tiedän, etten ole ylipainoinen, eikä tämmöinen pieni läski vielä vaaranna terveyttäni mitenkään, mutta kun olen elänyt koko elämäni tietynkokoisena niin tällä hetkellä oma keho tuntuu väärältä. Siinä on jotain ylimääräistä, jotain mikä ei kuulu minulle.

Jos olisin jäämässä nyt Suomeen niin yrittäisin varmaan lisätä reilusti erilaisia suoliston hyvinvointia tukevia juttuja, kuten hapatettuja tuotteita, ja maitohappobakteereja. Lisäksi ottaisin käyttöön kaikki mahdolliset superfoodit ja varsinkin lisäisi superyrttien käyttöä reippaasti. Ongelmana on kuitenkin se, että olen lähdössä reilun viikon päästä taas pois Suomesta.

Ahdistaa hiukan jo valmiiksi lähteä uudelleen reissuun maahan, jossa ei saa superfoodeja ja edes salaatteja on vaikea syödä. Ruoka on suurimmaksi osaksi tyhjiä hiilareita, ja lihaakaan en siellä pysty syömään..

Ainut, mikä siellä on ruokapuolessa hyvää, on tuoreet vesimelonit, ananakset ja muut esim. vastapuristetut mehut ravintoloissa.. Mikä nyt ei sinänsä paljon lohduta, ellen vedä mehupaastoa seuraavat kaksi kuukautta. Superfoodeja otan mukaan taas vain ne ihan tärkeimmät, kookosöljyä, macaa, tocoa, probiootit (ohhiras), spirulinaa ja dulcea. Onneksi Nepalissa minua odottaa vielä sinne jättämäni entsyymit, Marine Phytoplankton, msm, Supergreens ja muutamat pillerimuotoiset "ruoat".

Koska syytän tästä tilanteesta hormonitoimintaani, niin päätin nyt viime tipassa käydä vielä kokeilemassa BioSignaturea! (Lähinnä Lindan uuden blogin innostamana). Torstaina olisi aika varattuna, ja kirjoittelen varmasti sen jälkeen kokemuksia kyseisestä mittauksesta. Nyt tuntuu myös siltä, että saattaisi muutenkin olla inspiraatiota jatkaa tätä kirjoittelua, joten ehkä juttu tämänkin ongelman kanssa käytävästä taistelusta jatkuu täällä myöhemmin ;)

Elämää etsimässä

Kirjoitin tämän tekstin jo muutamia viikkoja sitten, ja tilani on jo muuttunut aika radikaalisti :) Haluan kuitenkin julkaista tämän, vaikka en enää pysty edes täysin saamaan kiinni siitä tunnetilasta, joka valitsi tätä kirjoittaessani.

Jostain syystä on taas ollut sellainen vaihe, että tämä kirjoittaminen on jäänyt kokonaan. Nepalissa ei kirjoittamiseen ollut mitään inspiraatiota, ja se oli muutenkin aikamoinen irtiotto Suomen elämästäni. Tuntuu, että siellä elin enemmän, no, en ehkä sananmukaisesti hetkessä, mutta ainakin lyhyemmällä aikavälillä :) Lähempänä sitä "hetkeä". Siellä en suunnitellut, en märehtinyt tulevaisuutta enkä menneisyyttä, enkä ylipäätään pyöritellyt ajatuksia, kuten aikaisemmassa postauksessani jollain lailla kerroinkin.

Olen myös aina ollut jollain lailla erakkosielu, eli kaivannut paljon yksinoloa, joten siinäkin mielessä Nepalissa vietetty aika erosi aiemmasta elämästäni. Tajusin nimittäin jossain loppuvaiheessa siellä ollessa, että en ollut ollut koko 4 kk:n aikana kuin muutaman tunnin ajan täysin yksin. Eikä se haitannut tippaakaan.

Tämä kesä Suomessa on sitten ollutkin pelkkää sisäistä paikan hakemista. Olen viettänyt tosi paljon aikaa yksin, autiossa lapsuudenkodissani, josta on viety kaikki tavarat yhtä sänkyä ja muutamia ruokailuvälineitä lukuunottamatta. Olen palannut henkisen kirjallisuuden pariin, ja myös meditaatio, mikä Nepalissa jäi lähes kokonaan on palannut päivittäiseen elämääni.

Nyt reilu kuukausi Nepalista tulon jälkeen, olen kokenut sellaisia todella vahvoja irrallisuuden ja tyhjyyden tunteita, joita en ole kokenut aiemmin. Tuntuu, että Nepali on jäänyt taakse, en enää "asu" siellä ajatuksissani, mutta toisaalta Suomikaan ei tunnu kodilta.

Olen tajunnut irrallisuuden tunteen johtuvan osittain siitä, että vaikka olen asunut muualla ties missä, niin ole koskaan aiemmin elämässäni ollut tilanteessa, jossa pohjalla ei olisi aina ollut sitä "turvasatamaa", johon palata. Vaikka olen muuttanut uusiin kaupunkeihin yksin, matkustanut, yrittänyt muuten vaan tietoisesti irrottautua, niin silti, vaikka sen kuinka olisi yrittänyt unohtaa, niin taustalla, turvana, on aina ollut se tieto, että mistä tahansa tilanteesta, olen aina voinut palata "kotiin", eli lapsuudenkotiini. Ehkä siksi lähteminen ja muuttaminen onkin aina ollut minulle helppoa, en ole tarvinnut turvallista samaa ympäristöä, ystäväpiiriä, arkea, samoja kuvioita... Sillä jos olen halunnut, niin olen aina voinut palata siihen kaikista tutuimpaan: kotiin.

Nyt tämä lapsuudenkoti on kuitenkin autio, ja myynnissä. Seuraava joulumme tulee olemaan hyvin erilainen, kuin emme voi yhdessä kokoontua tänne. Kun tämän talon myynnistä ruvettiin puhumaan noin vuosi sitten ja kun siitä tuli ajankohtaista alkuvuodesta ennen Nepaliin lähtöä, niin mielessä pyöri paljon negatiivisia ajatuksia. Surua, ahdistusta, ärsyyntymistä, haikeutta, jopa vihaa; miksi tästä on pakko luopua??

Nepalissa en miettinyt koko asiaa mutta ehkä alitajuntani teki silti töitä, sillä takaisin tultuani en ole tuntenut mitään negatiivisia tunteita tämän asian suhteen. Ei tunnu enää yhtään pahalta päästää irti tästä kodista, jossa nyt olen kesän yksinäni majaillut.

Tämä mainitsemani tyhjyyden ja irrallisuuden tunne on nyt jotenkin erilainen, ei tunnepohjaisesti juuri tähän taloon ja lapsuusmuistoihin kiinnittynyt, vaan enemmän tyhjyys ylipäätään siitä mihin minä kuulun, mihin paikkaan, mihin elämään. Olen täysin välitilassa, sillä tällä hetkellä ei ole mitään paikkaa tai maata missä haluaisin ehdottomasti olla, tai keitään ihmisiä, joiden kanssa haluaisin nyt elää. Olen täysin irrallaan, ja se tuntuu jännältä. Tyhjältä, haikealta, mutta silti jotenkin kierolla tavalla nautinnolliselta. Kokemukselta, jonka haluan ehdottomasti elää täysin ja oppia siitä. Tällaista tunnetta ei varmasti koe usein.

Nyt odotan vain, että joko vakiinnun tänne, tai keksin mihin suuntaan haluan seuraavaksi lähteä. Kaikki järjestyy, niin käy aina, joten en huolehdi, enkä yritä nopeuttaa päätöstä siitä mitä seuraavaksi tapahtuu :)

Nepalin antia: Lopetin etsimisen, löysin jotain.

Kun etsimme, emme voi löytää. Pieniä asioita -blogin kirjoituksesta tuli mieleen jakaa nyt jotain siitä, mitä Nepalista on jäänyt käteen, henkisellä puolella.

Nepalissa kaikki tietoinen itsensä etsiminen on jäänyt pois, en ole meditoinut, enkä miettinyt näitä asioita yhtään. Silti fiilis on ollut onnellinen, rauhallinen, tasainen ja täysin huoleton.

Huomasin, että yleensä usein ajatusteni taustalla on ollut toinen ääni, jolle on tärkeää kysellä jatkuvasti, että olenko nyt täysin varma, että kaikki on hyvin, jaettä olen onnellinen. Että pitäisikö nyt vielä vähän miettiä, että onko kaikki kuitenkaan tässä hetkessä hyvin. Tämä ääni ei anna rauhassa nauttia hetkestä, vaan pakottaa pohtimaan, että onko kaikki nyt kuitenkaan niin hyvin kuin miltä tuntuu. Se pakottaa pohtimaan kaikkea elämässäni, perhettä, tilannettani, tulevaisuutta, menneisyyttä...Ikäänkuin kuin voidakseni olla täysin onnellinen, minun täytyisi olla täysin tietoinen jokaisesta aspektista elämässäni, ja kaiken pitäisi olla täydellisesti (mitä ikinä tämä täydellisyys sitten olisikaan?).

En oikeastaan edes ole tiedostanut kunnolla tämän toisen äänen olemassaoloa, ennen kuin viime viikolla yhtäkkiä tajusin, että täällä Nepalissa tämä ääni on hävinnyt! Ei ehkä kokonaan kuollut, varmaankin se tekee vielä paluun, mutta ainakin nukkunut jo pitkään. Täällä ei ole tarvinnut miettiä olenko onnellinen, ja että olenko nyt varmasti muistanut miettiä kaikkia puolia elämästäni, olenko unohtanut jonkun ratkaisevan seikan, joka pitää vielä selvittää/hoitaa, jonka vuoksi en olekaan oikeasti onnellinen vaikka niin kuvittelen.

Tiedän, ihan järjetön ajatuskin tällainen "ääni", mutta valitettavasti se on ollut (usein tiedostamatta) kuitenkin taustalla. Ihan kuin minun tarvitsisi miettiä jokainen seikka elämästäni kuntoon ennen kuin voisin oikeasti olla onnellinen... Asia on tietysti oikeasti juuri päinvastoin, sillä vain ilman tätä miettimistä, hetkessä elämällä, voin todella olla onnellinen. Ja täällä Nepalissa näin on tapahtunut, tiedostamatta.


Toinen suuri asia, on kuolemanpelon hälveneminen, mikä varmasti liittyy myös em. onnellisuusasiaan tai toisinpäin. Viimeiset 15 vuotta olen pelännyt kuolemaa. En siis kuolemista sinänsä, vaan sen jälkeistä olemattomuutta. Prosessi tästä eroon pääsemiseksi on ollut käynnissä jo pitkään, ja ensimmäinen edistysaskel tapahtui jo viime kesänä, kun lukiessani Tiibetiläistä kirjaa elämästä ja kuolemasta, yhtäkkiä tunsin vain rauhallisuutta ajatellessani kuolemaa. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta verrattuna siihen, että aina aikaisemmin ajatus kuolemasta on aiheuttanut paniikin, niin edistys oli aika huikea.

En tiedä onko tämä Nepalin ansiota vai aiempien pohdintojen, mutta täällä Nepalissa kuolemanpelko tuntuu kadonneen ainakin hetkeksi, tai osittain. Täällä ensimmäisiä kertoja elämässä olen voinut matkustaa lentokoneessa, tai moottoripyörällä Kathmandun liikenteessä tai turistibussilla vuoristoteillä, ajatella kuolemista ja päästää siitä irti. Tuntea, että jos nyt kuolen, niin se tapahtuu, ja ainakin olen onnellinen. En tarkoita, että aiemmin olisin kauheasti pelännyt tällaista matkustamista, mutta silloin se on vaatinut kuolema-ajatuksen siirtämistä pois ajatuksista, sen painamista syvälle, ei käsittelemistä. Nyt pystyn eri tavalla ajattelemaan kuolemaa, ja hyväksymään sen ajatuksen, päästämään siitä irti.

En tiedä, ymmärsikö tästä selityksestä mitään :) Pointtina kai se, että Nepali on muuttanut minua. Kun lopetin etsimisen, taisin löytää jotain.

Kotiinpaluu häämöttää - tervetuloa puhdistuskuurit ja luonto

Enää muutama viikko Suomeen paluuseen. Vaikka ajatus täältä Nepalista lähtemisestä tuntuukin melko jäätävältä, niin on kuitenkin useita asioita Suomesta, joita viime viikkoina on ruvennut ajattelemaan enemmän ja jopa kaipaamaan. Ystävien ja perheen lisäksi isoimmat jutut mitä odotan ovat puhdas ruoka, ilma ja luonto.

Täällä raakaruoan syöminen ei oikein onnistu, ja vaikka pidänkin ruoasta täällä kovasti, niin koko ajan ikävöin enemmän omaa blenderiä, raakaleipiä ja mehustinta... Voi olla että ensimmäiset viikot menevät aika pitkälti mehu/smoothielinjalla, pieni puhdistus tai paasto ei tosiaan tee pahaa kaiken tämän saasteen jälkeen mikä tässä kaupungissa pyörii. Täällä sekä iho, nenä, silmät että korvat on jatkuvasti täynnä likaa. Ja vaatteita pestessä pesuvesi on aina melkein mustaa.

Alussa täällä tuli käytettyä käsidesiä ja syödessä välteltyä jäitä, kasviksia jne. Silmätkin muisti pitää suihkussa hyvin kiinni, mutta mitä kauemmin täällä on ollut, sitä enemmän tästä paikasta on tullut koti myös siinä mielessä, että nykyään syöminen, käsienpesu jne. tapahtuu kaikki Suomen malliin, eli ilman mitään paineita hygieenisyydestä. Nykyään sitä tulee syötyä käsin heti koirien rapsuttelun tai ulkona nuohoamisen jälkeen ja myöhemmin aina muistaa, että ehkä ne kädetkin voisi jossain välissä pestä.

Ilmeisesti bakteerikanta on kuitenkin jo aika nepalilaistunut, sillä mitään vatsaongelmia ei ole ollut vaikka viime aikoina on tullut syötyä ainoastaan toistaan pienemmissä katukeittiöissä. Hassua on myös, että vaikka taidan olla kaikista epähygieenisin meidän suomalaisesta ryhmästämme täällä, niin silti lähes kaikki muut olivat melkein taukoamatta kipeinä ja useammalla oli jopa ameeba tai muita loisia. Taitaa olla, että superfoodien + Ohhirasin probioottien syönnistä on ihan oikeasti ollut suuri hyöty!

Silti rupeaa hiukan jo ahdistamaan omat ruokailutavat täällä ja odotankin, että pääsen Suomessa tekemään kunnon paastot, loishäätökuurit ja maksan- ja munuaisten puhdistukset. Luultavasti ruokavalio tulee myös olemaan aika raakaruokapainotteinen koko sen reilut pari kuukautta, jonka vietän Suomessa ennen paluuta tänne, "kotiin" :)

Juomisongelma

Parin viikon kiinan reissu on nyt ohi ja paluu Nepaliin tuntuu hyvältä. Ainut asia mikä varjostaa tätä onnea on juomisongelma. Täällä ei kraanavettä voi juoda, joten eniten tulee juotua kaupasta ostettua pullotettua vettä. Jostain syystä pullovesi tuntuu kurkussa karhealta ja saa huonon tunteen suuhun. Sitä ei siis todellakaan tee mieli "nauttia" ja siksi tuleekin juotua välillä liian vähän. Täällä kotona yritän nyt parantaa veden laatua keittämällä siitä pakuriteetä tai käyttämällä Supergreensiä (mikä kyllä ei myöskään oikein meinaa upota lämpimän veden kanssa).

Ravintoloissa ainoat juomavaihtoehdot tuntuvat olevan erilaiset limpparit tai kalja, tee tai kahvi. Kiinassa oli ihanaa kun ravintoloissa pystyi aina tilaamaan erilaisia teevaihtoehtoja (jasmiinitee on suosikkini siellä..), tai tuorepuristettuja hedelmämehuja (esim. vesimelonimehu on ihanaa) mutta täällä teekin on aina tavallista maitoteetä, eikä raikasta valkoista teetä saa.

Juon siis nyt pakuriteetä gojimarjoilla ja haaveilen Tammisaaren lähdevedestä... Ja mietiskelen, että mikä voi saada pulloveden tuntumaan kurkussa niin pahalta?

Vapautta ja rajoja

Nepal on siitä hassu maa, että täällä on todella paljon asioita millä ei tunnu olevan mitään väliä ja välillä tuntuu, että täällä saa tehdä ihan mitä tahansa. Esimerkiksi poltella pilveä missä tahansa ravintolassa, hotellissa tms, juhlia hotellihuoneessa, käytävällä tai katolla koko yön yleensä vielä henkilökunnan osallistuessa, tumpata tupakat mihin tahansa mattoon tai seinään, heitellä sisätiloissa roskat pitkin lattioita, juoda omasta pullosta viskyä baarissa tai pelata värivesipallojen kanssa Holia ympäri kaupunkia niin, että koko paikka on viikon värillinen sen jälkeen.

Toisaalta, täällä voi menettää ajokortin esimerkiksi värjättyjen hiusten vuoksi tai joutua poliisin kuulusteluun kadulla tatuointien takia. Poliisi myös kontrolloi baarien musiikkitarjontaa tarkkaan, päättää mitä biisejä saa soittaa ja saattaa mielivaltaisesti tulla lopettamaan musiikin milloin tahansa ja käskeä ihmiset kotiin. Ja toisaalta kun jää kiinni ajokortitta ajamisesta niin poliisin voi aina lahjoa.

Parasta täällä on varmasti kuitenkin ihmiset ja avoimuus. Tulee olemaan outoa Suomessa kun ihmiset ei enää tule jatkuvasti spontaanisti juttelemaan kadulla tai baareissa. Ja fyysisyys; ystäviä voi halailla ja koskettaa vapaasti, kun Suomessa usein ihmisiä ahdistaa moinen "outo käytös". Ja musiikkia tulen ihan varmasti kaipaamaan, täällä kun tulee kuunneltua livemusiikkia päivästä toiseen ja kaikki pyörii sen ympärillä. En ole itse asiassa vielä tavannut ketään joka ei tekisi jotain musiikkia työkseen.

Nyt lähdetään minifestareille kuuntelemaan nepalilaista metallimusiikkia ja illalla 23:30 lähtee lento Pekingiin. Tosi vaikea lähteä täältä, vaikka tietää tulevansa kahden viikon päästä takaisin... Aina kun miettii Suomeen kokonaan lähtemistä niin nousee pala kurkkuun, vaikka yritänkin olla miettimättä koko asiaa. Kulttuurishokkia odotellessa....

Ruokamyrkytys + superyrttejä

Huh huh, en ole aiemmin kokenut ruokamyrkytystä, mutta eilen tulikin sitten kärsittyä oikein kunnolla!

Juuri kun pääsin sanomasta, etten ole ollut täällä lainkaan kipeä, niin eilen sitten nousi todella nopeasti korkea kuume ja oksensin voimakkaammin kuin koskaan. Joitakin tunteja iltapäivästä iltaan makasin toppatakki päällä kolmen peiton alla enkä löytänyt mitään asentoa missä ei olisi oksettanut koko ajan. Joskus alkuyöstä olo vaihtui ikäänkuin pahaksi krapulaksi, eli paikallaan ollessa oli vaan pala kurkussa, mutta ei oksentanut enää, ja nyt aamusta enää vähän heikottaa.

En oikein tiedä mistä tämä tuli, enkä tiedä mitä tässä uskaltaisi ruveta syömään. Olin juuri ajatellut tehdä suolahuuhtelun tänään, mutta se suunnitelma taisi nyt jäädä.

Ostin muuten juuri eilen erilaisia luontaistuotteita; cordycepsiä, ashwagandhaa, neemiä, tulsia (holy basil) ja karelaa (bitter gourd) . Muiden hinnat olivat aika kohtuulliset 1,30 - 1,50 euroa, mutta cordyceps sinensis maksoikin yllättäen 13 euroa. Melkein säikähdin kassalla kun huomasin, täällä kun kaikki maksaa niin vähän, että sitä rupeaa laskemaan jo senttejä, ja kallein ostos täällä on varmaan ollut 4 euron luokkaa :)

En ole aiemmin tutustunut kahteen viimeksi mainittuun, enkä löytänyt googlettamalla edes niiden nimiä suomeksi. Terveysvaikutuksia sen sijaan löytyy runsaasti...

1½ viikon päästä lähdetään Kiinaan, ja sieltä täytyy ostaa ainakin ginsengiä ja Hou Shu Wu:ta (eli fo-ti, mitä olen tilannut aiemmin iHerbistä). Olen yrittänyt etsiä täältä Hou Shu Wuta, mutta en ole vielä löytänyt...

Nyt täytyy varmaan yrittää päästä liikkeelle, syödä vähän jotain ja sitten lähden ostamaan kitaran! Tuli nimittäin sellainen fiilis, että voisin opetella soittamaan :)

Kuulumisia Nepalista

Oon aivan rakastunut Nepaliin ! Tuntuu kuin olisi ollut täällä jo ikuisuuden, kun koko ajan kaikki on ihan mahtavaa! Ei siis mitään kaipuuta kotiin. Elämä täällä on aika erilaista, kun sähköä on vain max. 8 tuntia päivässä, ja sekin kahdessa osassa, joista toinen aina yöllä. Lämmintä vettä tulee yleensä sähkön kanssa samaan aikaan, eikä täydelliset vesikatkotkaan ole tavattomia. Onneksi en ole koskaan ollut mitenkään ylihygieeninen tyyppi, täällä se olisi mahdotonta ja rento asenne vie paljon pidemmälle. En ole sairastanutkaan mitään, edes sitä paljon puhuttua turistiripulia, vaikken ole ollut turhan tarkka käsien pesusta tai muustakaan. Ainut mistä pidän kiinni on, etten juo hanavettä. Onneksi terveellistä D-vitamiinia tulee taivaalta tarpeeksi ja enemmänkin ja ollaankin nautittu auringosta ja lämmöstä täysin rinnoin :)

Ainut mikä aiheuttaa vähän päänvaivaa on syöminen, kun ravintoloista tuntuu saavan vain jenkkisafkaa ja nepalilaisten oma ruokakin on pääasiassa riisiä, riisiä, riisiä... vähähiilarinen syöminen vaatii vähän vaivannäköä. Uusi lemppariruoka on kuitenkin löytynyt (alla kuvassa), ja sen voi ottaa ilman lisukkeita, vaikka sitä Naan-leipää aina yritetäänkin kovasti tuputtaa. Myös Stevia-puristeet tuli hyvään tarpeeseen, sillä teetä on tullut juotua enemmän kuin tarpeeksi. Masala-tee on vaan niin namia, varsinkin makeutettuna. Nepalilaiset tosin itse käyttää siinä sokeria enemmän kuin laki sallii, joten pitää aina muistaa erikseen pyytää se ilman.

Paneer Butter Masala

Ihan mahtavaa on ollut käydä vuoristossa, pienissä kouluissa ja nyt tänä viikonloppuna Chitwanin kansallispuistossa. Maisemat on niin henkeäsalpaavan kauniit. Täällä Katmandussa taas ihan parasta on ollut yöelämä :) On tullut vähän samanlainen fiilis kuin 18-vuotiaana kun kaikki oli uutta, ja baareissa käyminen oli siistiä!! En ole Suomessa oikeastaan pitkään aikaan (vuosiin..) jaksanut käydä oikein muuten baareissa, kuin katsomassa pieniä livebändejä, tai sitten tosi hyvällä porukalla jossain paikallisessa, mutta täällä yöelämä onkin just sitä mistä tykkään: livebändit joka ilta, pienet piirit, rento meininki, ei mitään Sedula-tyylisiä tanssipaikkoja, joissa ei kuule mitä kaveri puhuu. Ja kaikki kehen ollaan tutustuttu on musiikki-ihmisiä, eli ajaudun taas samantyyppisiin piireihin kuin aina ennenkin :)

Suunnitelmissa oli, että jatkaisin täällä tähän blogiin enemmän asiapitoisia tekstejä, mutta täällä tuo googlen selaileminen tai ylipäätään netin käyttö on aika tökkivää. Vaikka yhteys toimisikin, niin kannettavan akku ei kestä kovin kauaa. Ja toisaalta, yritän kuluttaa joka hetken vaan nauttien kaikesta mitä Nepal tarjoaa... Blogin aika tulee taas sitten kun siltä tuntuu.

Joogaa Bamboo Clubin kattoterassilla. Nepalissa mikään ei oo ihan niin tarkkaa.

Ostin paikalliselta tuottajalta propolista ja hunajaa.

Ainakin maaseudulla paikalliset syö käsin, joten paikallisilla yöpyessä tietysti noudatettiin samaa. Oli ihanaa, vaikkakin neljä päivää syötiin samaa ruokaa, sitä paikallista :D

Katmandu - ensikosketus

"Suklaata" Tukholman lentokentällä.

Spirulina maustettuja sipsejä Bangkokissa.

Kaikenlaisia hassuja kasviksia, joita ei tunne.

Nepalissa ollaan, tänään ja eilen nautittu ihanasta auringonpaisteesta ja ravintolasyömisestä :) Valitettavasti sähköä ei kuitenkaan ole vielä ollut, joten esimerkiksi tämän tietokoneen lataaminen ei ole itsestäänselvyys... Tosi likaista täällä on, ja nenä täynnä pakokaasuja. Olisi ehkä pitänyt ottaa vähän reilummin chlorellaa ja muita myrkynpoistajia mukaan.

Temppelialueella.

Lounaalla Silvossa < 3

Viimeksi kun kirjoitin Silvopleesta, olin tehnyt sen virheen, että lounasajan ruuhkassa istuin lastenpöytään ja sain melkein oksennukset päälleni :)

Nyt valitsin sitten toisesta ääripäästä ja koinkin aika ihanan juttutuokion erään 75-vuotiaan rouvan kanssa. Vanhat ihmiset puhuu niin ihanasti menneiden aikojen Suomea, että itsekin pitää vähän hienostella kielen kanssa ettei kuulostaisi tylyltä. Esimerkiksi kysymykseen "Onko tämä paikka vapaa?" sain vastauksen "Olkaa hyvä". Olkaa hyvä!! Olen aina rakastanut vanhoja suomalaisia kirjoja, ja ihan mahtavaa, että joku oikeasti vielä puhuu sitä kieltä < 3

Siinä syödessä tuli juteltua ruoka-asioista pitkä tovi, ja tämä rouva kertoi olevansa iloinen, kun hän on kuullut ystäviltään, että nykyään nuoret ovat ruvenneet kiinnostumaan ruoan terveellisyydestä ja oikeasta ruoasta. Hän kertoi itse syövänsä paljon salaatteja ja keittoja, ja aiemmin kun vielä oli perhettä, niin tuli idätettyä itse paljon ja mehusteltua vehnänoraita jne.

Rouva yritti kysellä, että tiedänkö miksi nykyään vehnänalkiot on niin haperoja tai, että minkälainen soijalesitiini olisi hyvää. Suosittelin häntä käymään Eat&Joy Maatilatorilla, tai Ruohonjuuressa, itse kun en tiedä viljoista mitään. Ja selitin tietysti oman (muilta opitun, tietysti) ruokafilosofiani laadun merkityksestä, luomusta ja halvimmalla valmistetun ruoan huonoudesta. Olisin myös suositellut muutamia mahtavia blogeja, mutta valitettavasti rouvalla ei ollut internettiä käytössä :)

Nyt vielä tekemään muutamia viime hetken ostoksia, Ateneumiin äidin kanssa katsomaan Arjen sankareita ja ystävien näkemisiä. Ja ylihuomenna sitten Nepaliin !

Antti Heikkilä lisäaineista: Silent killers.

Antti Heikkilä jälleen Studio 55:ssa viemässä asiaa eteenpäin, tällä kertaa puheenaiheena lisäaineet, mm. juuri maustamiseen liittyvässä postauksessani mainitsemani arominvahventeet.

Katso video tästä !

Parasta Jaakko Halmetojaa

Jaakolta mahdottoman hyvä artikkeli jälleen kerran.


Alkuperäisyys ja ruokarasismi.


Halmetojan tapa kirjoittaa toimii ainakin mulle ihan täydellisesti. Asiat on selkeessä paketissa, mielenkiintoisesti esitetty mutta ilman turhaa provosointia tai kenenkään tuomitsemista. Ei mitään jaarittelua, ja silti huumoriakin mahtuu mukaan. Annoin jo Jakelle palautetta, että tästä artikkelista tuli just mun uusi Nutrix, eli se minkä tulostan ja raahaan mukana niin, että voin antaa sen ihmisille, jotka osoittaa kiinnostusta tällaisia asioita kohtaan :D (Sori Olli! Ei vaan, kyllä se Nutrixkin vielä pääsee jakoon mukaan ;)

Korvaaminen 2: Suolat / maustaminen

Jokainen tietää, että ihminen tarvitsee suolaa elääkseen, mutta myös, että virallisen käsityksen mukaan liiallinen suolankäyttö aiheuttaa verenpaineen nousua ja erilaisia sairauksia. Moni ei kuitenkaan ole miettinyt, että se mitä me kutsumme suolaksi, eli teollinen ruokasuola, on todellisuudessa hyvin pitkälle jalostettu oikeasta suolasta ja sisältää lähes pelkästään puhdistettua natriumkloridia, lisättyä jodia ja paakkuuntumisenestoainetta. Siitä on kuumentamalla erotettu kaikki muut mineraalit, ja myyty ne erikseen esimerkiksi kosmetiikka- ja lääketeollisuudelle.

Kehomme ei pysty käsittelemään teollista ruokasuolaa oikein, ja siksi se aiheuttaa ongelmia elimistössä. Luonnollisen puhdistamattomattoman suolan keho tunnistaa ja pystyy käyttämään hyväkseen luonnollisella tavalla. Ihminen voi syödä liikaa ruokasuolaa, ja silti kärsiä oikean suolan puutteesta.

"Myrkkysuolan" vaihtaminen luonnolliseen vaihtoehtoon on todellinen terveysteko, joka ei vaadi suurta panostusta, edes rahallisesti.

Luonnollista suolaa on kahta alkuperää: merisuolaa ja vuorisuolaa. Vuorisuolaa löydät myös nimillä kristallisuola, ruususuola tai himalajansuola. Hyvä suola ei ole puhtaan valkoista, vaan joko harmahtavaa (merisuola) tai vaaleanpunaista (vuorisuola). Nämä ovat siis puhdistamattomia suoloja, eli niissä on tallella kaikki 84 alkuainetta, luonnollisessa muodossaan ja suhteessa.

Omat suolani: Celtic Sea Salt, SunSpeltin Himalajansuola ja vasemmalla suolalamppu!

Suolan lisäksi myös muussa maustamisessa kannattaa keskittyä luonnollisuuteen ja puhtauteen. Eräs tunnettu ja paljon keskusteltu "mauste" on arominvahvenne natriumglutamaatti eli MSG (monosodiumglutamate), usein ilmoitettu koodilla E621. Natriumglutamaattia syytetään moninaisten terveyshaittojen aiheuttamisesta, yleisiä ainakin päänsärky, pahoinvointi tai hengenahdistus. Natriumglutamaatin laaja käyttö johtuu kai suurimmaksi osaksi siitä, että sillä saa aikaan vahvan maun halvalla, tarvitsematta käyttää mitään "aitoja" mausteita. Aihe on ollut ainakin jossain määrin tapetilla syksystä 2009 lähtien kun Espoon kaupunki lopetti natriumglutamaatin käytön kouluruoassa, ja pian perässä seurasi useita elintarviketuottajia, sekä muita kuntia. Ja perässä hiihtäjiä riittää edelleen, esimerkiksi oman kouluni ravintola Fazer Amica sai vihdoin vaihdettua liemivalmisteensa tämän kuun alussa.

Teolliset valmisteet kannattaa siis unohtaa; käsittääkseni suurin osa yrttisuoloista ja liemitiivisteistä sisältää edelleen natriumglutamaattia. Ja monissa ruoissa , joissa natriumglutamaattia ei ole haluttu käyttää (yleisön toiveesta...?) on hämäävästi käytetty muita epäilyttäviä ainesosia kuten hiivauutetta, joka on saman lisäaineen esiaste. Tätä saattaa olla myös tuotteissa, joissa luvataan, että "ei sisällä natriumglutamaattia", joten tuoteselosteen tarkistaminen on aina paikallaan.

Mitä sitten käyttää maustamiseen? Oikean suolan lisäksi mitä tahansa luonnollisia mausteita, mieluiten tietysti luomuna. Esimerkiksi Sonnentor-merkillä on runsaat valikoimat luomumausteita. Ja jos Ruotsi sujuu, niin tämä itsetehty kasvisliemi on kuulemma maailman parasta.