perjantai 8. lokakuuta 2010

Lihansyönnin eettisyydestä (hevosenlihaa!)

Olen taas vanhempien luona käymässä ja tänään Prismasta löytyi lihatiskiltä hevosta. Koska olen yrittänyt lisätä vähän lihaa ruokavalioon niin tämä oli oikein iloinen löytö. Tietysti ostamani hevonen oli suomalaista, ulkomaista en ottaisi, muun muassa siksi, ettei teuraskuljetusten eettisyydestä voi tietää. Useissa maissa hevosta myös kasvatetaan teuraaksi, eli sen syönti on täysin verrattavissa muihin teuraseläimiin.

Suomalainen hevonen sen sijaan ei elä vain tullakseen tapetuksi. Muista syistä kuolleen hevosen jäännösten käyttäminen millä tahansa tavalla on mielestäni vain erittäin järkevää toimintaa. Suomalainen hevosenliha ei siis ole tehotuotettua, ja vaikkei se ole luomua, niin ainakin eettisyydessään jopa parempaa.

Tiedän, että monet ihmiset kokevat täysin mahdottomaksi ajatukseksi hevosen lihan syömisen, jos sattuvat hevosihmisiä muuten olemaan. En henkilökohtaisesti vain oikein pysty ymmärtämään tätä ja näen sen myös jollain lailla tekopyhänä käytöksenä. On järkkyä, että ihminen voi käyttää muita eläintuotteita; lihaa, nahkatuotteita, maito- ja kanatuotteita välittämättä näiden eläinten kohtelusta, tai edes haluamatta tietää siitä(!), mutta ei suostu syömään sellaista lihaa, jonka tietää olevan eettisesti tuotettu ja kuolleen täysin muista syistä kuin vain tullakseen syödyksi. Samaan kategoriaan menee myös Aasian koirien ja kissojen syömisen vastustaminen. Mikä ihme siitä koiran syömisestä tekee pahempaa kuin muiden teuraseläinten syömisestä? Ymmärrän kyllä kaikkien teuraseläinten huonoon kohteluun puuttumisen, ja niin sen pitäisi ollakin, kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, jokaisessa suhteessa.

Joku sanoi jossain (paras lähdeviite ;) että lihaa syövien ihmisten pitäisi pystyä ensin näkemään eläin elossa ja tappamaan se itse. Näin homma toimisi eettisyydessään niinkuin pitää, eikä ihmisten mieli pääsisi vääristämään totuutta. On niin helppo käyttää eläintuotteita, jotka tulevat "kaupasta", eli unohtaa niiden alkuperä. Ristiriitaista on, että moni toisten lihansyöntiä kauhisteleva ihminen saattaa itse käyttää epäeettisesti tuotettuja maitotuotteita ja munia.

En ole tosin itsekään täysin varma pystyisinkö syömään oman eläinlemmikkini lihaa, varsinkin kun tämä lihansyönti on muutenkin itselleni vielä vähän haparoivaa, mutta jos saisin tietää esimerkiksi entisen rakkaan ponini kuolleen, niin toivoisin tietysti, että sen liha menisi hyötykäyttöön, esimerkiksi jonkun herkuttelijan suihin :)


Iltapala = luomuedam + hevonen.

2 kommenttia:

juille kirjoitti...

Hyvä postaus! En ole oikeastaan koskaan ajatellut asiaa oikeasti kunnolla, miettinyt vain miten hienoja eläimiä hevoset ovat elävinä. Itse en lihaa juurikaan syö, mutta koitan jatkuvasti vaikuttaa miehen syömän lihan alkuperään ja eettisyyteen (minkä hän kokee vähän rasittavana..). Mutta tässä siis yksi varteenotettava vaihtoehto, jota voisin ehdottaa :)

Karoliina kirjoitti...

Hienoa jos oli jotain hyötyä tästä :)