torstai 1. joulukuuta 2011

Takaisin "oman" ruoan pariin! Yes, please, thank you, vihdoinkin!

Ensin selittelya pitkalle blogaustauolle: minulla on taalla Nepalissa mukana vain iPhone, ei omaa konetta, ja iPhonella on mahdoton kayttaa bloggeria (tai olen liian tyhma tai laiska tajutakseni sen jujut).

Anyways, 48 tuntia aikaa siihen, etta kone lahtee Suomeen, ja siita 26 tunnin paasta, eli sunnuntai-iltapaivalla olen Suomessa! Jonka jalkeen todennakoisesti jatkan tata kirjoittamista hieman aktiivisemmin. Olisi taman syksynkin aikana ollut vaikka mita blogailtavaa, mutta teknisista syista siis ei ole onnistunut.

Vaikka tuntuu tietysti ikavalta jattaa taas poikaystava tanne (ja auringonpaiste!) niin odotan innolla Suomeen palaamista lahinna ruoan vuoksi! Tassa viimeisten viikkojen sisalla olen kypsynyt aika totaalisesti ruokaan taalla. Tuntuu, ettei taalla ole "mitaan" syotavaa... Nepalilaisten paivittainen ruoka on dahlbhat, eli riisia erilaisilla kasvislisukkeilla ja muutama pala lihaa. En syo riisia, enka edelleenkaan voi sietaa intialaisia mausteita, joten dahlbhat lahinna allottaa. Muita heidan suosimiaan ruokia ovat momot ja nuudelit erilaisissa muodoissa + mausteiset lihat paloina, joissa saattaa olla kaikki sen elaimen osat. Ja 14 kasvisruokavuoden jalkeen, 4 kk:n lihansyonnin jalkeen en edelleenkaan pysty syomaan sellaista lihaa.

DahlBhat. Nam Nam.

Kirjoitin alkusyksysta, etta Biosignaturen suosittelema lihan lisaaminen tuntui hyvalta ja toimi, mutta enpa tieda... En tosiaan edelleenkaan pysty syomaan kuin ihan tasaista lihaa kuten kanankoipea tai jonkun pihvin ja olen melkoisen kyllastynyt niihin muutamiin vaihtoehtoihin, joita tuollaista lihaa on taalla tarjolla. Myos kananmunat lahes oksettaa talla hetkella, ja juustoja taalta ei saa kuin yhta laatua, joka maistuu puoliharskiintyneelle. Paitsi ravintoloissa tarjoiltavat Paneerjuustot! Olenkin syonyt talla viikolla jo 7 tai 8 annosta Paneer Chillia eli paistettua Paneerjuustoa ja kasviksia chilikastikkeessa... Melko yksipuolista.

Kotona taalla olen syonyt lahinna "salaattia": kukka-, parsa- ja lehtikaalia, kurkkua, paprikaa, ituja ja herneita. En ole loytanyt taalta "salaattia" niin kuin ymmarran sen Suomessa (esim. tammenlehtisalaatti), enka esim. avocadoja tai mitaan yrtteja kuten basilikaa, persiljaa, tillia yms. mita Suomessa on kaupat taysi. Sen sijaan omenoita ja appelsiineja on tullut nyt syotya paljon kun niita saa nyt oikein hyvan makuisina, ja papaijaa jonkun verran.

Perusateria himassa.

Kasvisten ostopaikka.


Ai niin, turistiravintolat, niista saa kylla "lansimaalaista ruokaa", eli lahinna pitsaa, pastaa, hampurilaista, sandwitchia yms. joita en tosiaan halua. Ja kalliimmista sitten jotain mita voisin syodakin, esim. pihvia tai kalaa, tai jopa jotain salaattia, mutta niihin ei sitten taas ole varaa.

Tuntuu, etta syominen taalla on kaynyt ihan jarjettoman yksipuoleiseksi, ja kaipaan ihan kamalasti raakaruokia! Olen viimeiset viikot oikeasti paivittain miettinyt raakasuklaata, itse tekemiani siemenleipia avocadolla ja suolalla, tai raakajuustoilla ja pahkinavoilevitteilla, tai ihania taatelisuklaasmoothieita, vehnanorasmehuja, kookosvetta, Chi-juomaa, hapankaalia, viherpirteloja, pahkinoita (!!!), mehevia tuoreita luomutaateleita, vuohenmaitoa, Silvopleen omenasipulimossoa jne. jne.

En kesta!! En ole elaissani ollut huonolla tuulella ruoan vuoksi, esim. nalan takia kuten monet, mutta nyt olen oikeasti kiukutellut ja ollut tosi pahalla tuulella, ihan vaan siksi, etten saa sellaista ruokaa mita haluan! Kauheaa :D Ja kauhean itsekasta miettien tamankin maan koyhyytta.

Viimeisimmat postaukseni alkusyksylta koskivat minulle Biosignaturessa annettuja suosituksia syomisesta. Olen syonyt paljon enemman lihaa (=proteiinia) koko syksyn, mutta valitettavasti nyt se ei enaa maistu, varsinkaan kana tai kananmunat, hyh.
Olen kayttanyt suolahappovalmistetta, ja sita olenkin saanut jo vahennettya 2 pillerista yhteen, jotain edistysta siis. Yritin aluksi syoda aina aamupalan mahdollisimman pian, mutta kaytannossa se aina silti venyi (vaikea hypata sangysta suoraan ravintolaan!) ja lopulta luovuin siita. Oma tuntemus on, ettei aamupala ole koskaan sopinut minulle, mita aiemmin syon, sita enemman syon koko paivan ajan ja sita hallitsemattomammin!

Arvatkaapa olenko laihtunut yhtaan? No en kiloakaan! Ja onko hormoniongelmat tasaantuneet? Juu ei, kuukautiset tulee milloin sattuu, koko taman vuoden on niiden vali ollut vahintaan 60 paivaa ja hiukset ja ihokin edelleen huonossa kunnossa. Talla hetkella muistelen kaiholla kolmen vuoden takaista syksya kun olin juuri sopivan kokoinen, energinen, pirtea, migreeni havisi ja hiuksetkin olivat viela tuuheat. Myos mielihalut on jotenkin kovasti sita ruokavaliota kohtaan, jota silloin harjoitin, eli n. 80-90% raakaruoalla, silloin talloin lisaksi luomuruisleipaa luomuvoilla. Nyt tuntuu, etta tahan on palattava, heti kun paasen taalta kotiin ja OIKEAN RUOAN PARIIN!!

Voi olla, etta suuntaan lentokentalta suoraan Ruohonjuureen ja ahmin raakaruokahyllyt tyhjaksi. On vahan sellainen fiilis nyt... :)

Regan valmistaa meille kotona sokeritonta Lassia. Maidot ja jogurtit taalla sentaan on yllattavan hyvanmakuisia, homogenoimattomia ja ihanan mohkylaisia ja maidossa ihana rasvakuori. Pusseissa lukee, etta pitaisi kuumentaa ennen kayttoa, minkahan vuoksi? Ei olla kuumennettu ja hyvalta maistuu.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Karoliina! Oletko koittanut akupunktiota noihin hormoniongelmiin? Itse sain apua kiinalaiselta akupunktiolääkäriltä Runeberginkadulta! Suosittelen! Myös migreeniin saatu apua! Muuten, mitä nuo suolahappovalmisteet ovat?

Karoliina kirjoitti...

Hei! Kävin ihan alkuvaiheessa pillerien lopetuksen jälkeen akupunktiossa muutaman kerran, mutta sen jälkeen en ole käynyt ihan rahatilanteen vuoksi! Vaikka uskon kyllä, että se olisi tosi hyödyllistä.
Mutta nyt alkuvuodesta kun lähden Nepaliin niin voisinkin siellä käydä jos löytäisin hyvän kiinalaisen lääketieteen osaajan :)

Tarkoititko minkä merkkistä suolahappovalmistetta käytän, vai mitä se ylipäätään on? Käytän Poliquinin Ultra HCL valmistetta, ja tässä aiemmassa postauksessa kirjoitin siitä:

http://pieniajuttujaelamasta.blogspot.com/2011/08/suolahappotesti.html?m=1