Henkinen kasvu jatkuu

Heidi kirjoitti blogissaan jossain kohtaa (ehkä uuden e-Bookin esittelyssä?) siitä, kuinka ruokavaliomuutos on vain tie henkiseen kasvuun, ja voi olla sen alullepanija. Itselläni on varmasti käynyt juuri näin. Elämänmuutos alkoi ruokavaliomuutoksella, jonka jälkeen jossain vaiheessa aloin huomata muutoksia myös tunnetiloissa, kuten tässä lokakuun blogauksessa kerroin

Vaikken ole ruokailuni suhteen enää ihan niin hifistelylinjalla kuin syksyllä niin henkinen "kasvu" jatkuu. Koko ajan tulee uusia oivalluksia, jotka tuntuvat sitten kun ne on keksinyt niin itsestäänselvyyksiltä, että ihmettelen vain miten olen voinut tämänkin olla tajuamatta aiemmin!

Tätä kasvua tukee nyt selvästi Neijing-koulun opinnot, siellä kun lähdetään siitä, ettei mikään tekniikka yksinään paranna, vaan tekniikkaa käyttävä ihminen, joka toimii välittäjänä universaalille energialle. Ehkä syy, miksi monet vanhat hoitomuodot eivät toimi, voi olla siinä, että niitä käyttävät ihmiset kokevat toimivansa itse parantajina, eivätkä nöyrästi välittäjänä parantumistapahtumalle. Tämän vuoksi koulussamme keskitytään alussa oman energian ja voiman löytämiseen ja käytetään paljon meditaatiota ja rukousta.

Tähän aiheeseen sopii hyvin tuo vanha totuus siitä, että mitä enemmän oppii, sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän tietää. Itse olen kuvitellut aina olevani melkoisen tasapainoinen, omaavani hyvän itsetunnon ja saaneeni lähestulkoon täydelliset eväät elämään lapsuudenkodistani. Nyt yhtäkkiä, vähän kerrallaan, ymmärrän yhä useamman asian itsessäni "puutteelliseksi" tai kehittämisen arvoiseksi. Ja näin sen pitää tietysti mennäkin, askeleittain, hitaasti edeten. Olen kuvitellut esimerkiksi olevani koko ajan oma todellinen itseni, ja nyt olenkin alkanut epäillä, olenko kuitenkin jollain lailla jumissa tunteideni kanssa. No, tästä ehkä lisää myöhemmin.

Viimeisin oieni oivallukseni oli, että lihassäryistä ja jännityksistä eroon pääsemiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin tavallinen hieronta! "Länsimaalaistyylinen" (en keksi parempaa kuvausta!) hieronta ei ole koskaan minulle kunnolla tehonnut, ei aina edes hetkellisesti poistanut pahoja jännityksiä. Silti en ole ruvennut miettimään sille mitään vaihtoehtoja. Nyt olen kuitenkin yllättäen tajunnut, että vaihtoehtoisia hoitomuotojahan on olemassa ihan kymmenittäin. Muitakin kuin ne tunnetuimmat Ayurveda tai Kiinalainen lääketiede. Esimerkiksi Kalevalainen jäsenkorjaus, Rebalancing tai Kajava-hieronta voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Ihan ensimmäiseksi tutustun kuitenkin Rosen-terapiaan, aika on varattu täksi illaksi. Kokemuksia tästä hoidosta kirjoitan luultavasti myöhemmin, en tosin lupaa mitään, riippuu millaiseksi tuo hoito nyt osoittautuu :)

Tähän hierontaoivallukseeni liittyy juuri tämä mihin Rosen-terapiakin perustuu, eli että säryt ja jännitykset voivat olla aiheutuneet psyykkisistä syistä, jolloin niitä ei voida hoitaa vain fyysisesti. Ehkä olen jollain lailla uskonut tai luullut uskovani tämän, mutta en silti täysin tiedostanut. Olen tietysti uskonut, että joku suuri henkinen trauma voi aiheuttaa ihan konkreettisia fyysisiä kiputiloja, mutta en, että joku lapsuudenkokemukseen pohjautuva alitajuinen pelko voisi olla selvästi myös fyysisessä muodossa. Mutta nyt kun mietin asiaa, niin onhan ihan itsestäänselvää, että keho reagoi mielen liikkeisiin, esimerkiksi kun jännittää esiintymistä, tunne voi olla hyvinkin fyysinen. Itselleni esimerkiksi pelko tai järkytys saattaa aiheuttaa tosi vahvan pahoinvoinnin tunteen. Mikseivät nämä, tai vastavaat tunteet voisi sitten ikäänkuin "varastoitua" kehoon pidemmäksikin aikaa?

Selvästi tällainen ajattelu on kuitenkin jollain lailla harvinaista ja ei-hyväksyttyä. Esimerkiksi jos ihmisen kokeman kivun todetaan tai edes epäillään johtuvan psyykkisistä syistä, voi tämä ihminen kokea asian häpeällisenä, tai kokea lääkärin väheksyvän ihmisen tuntemuksia edes epäillessään tällaista. Ikäänkuin psyykkisistä syistä johtuva kipu olisi kuviteltua tai ei yhtä todellista kuin kipu, johon löytyy fyysinen syy. Ikäänkuin fyysinen keho ja mieli olisivat täysin erillisiä asioita, eivätkä vaikuttaisi toisiinsa.

En ole kovin hyvä kirjoittamaan näistä asioista, tuntuu etten osaa jäsentää ajatuksiani. Uusia juttuja pyörii kuitenkin mielessä paljon, ja voi olla, että yritän myös kirjoitella enemmän näistä henkisemmän puolen asioista, joita tulee vastaan.

Vinkki: Aiheeseen liittyvä helppo ja lyhyt kirja: Hanna Svennevig - Kehon mieli