Hampaiden narskuttelu ja päätä särkee

Heräsin taas päänsärkyyn ja niskakipuun. Ilmeisesti narskuttelen tosi paljon hampaita unissani. En tiedä, kauanko oon tehnyt sitä, mutta ensimmäistä kertaa rupesin itse heräämään siihen ääneen tossa pari viikkoa sitten. Timo on sitten siitä lähtien kommentoinut joka yö, että narskuttelen kuulemma tosi äänekkäästi. Olen kuvitellut, että niskakipu ja päänsärky johtuu huonosta nukkumisasennosta, mutta voikin hyvin olla, että se kaikki johtuu narskuttelusta ja jännittämisestä. Oon yrittänyt etsiä netistä tietoa, että millä tuosta vaivasta pääsisi eroon, mutta joka paikassa puhutaan vaan purentakiskoista, jotka suojaavat hampaita kulumiselta. Ainut minkä kerrotaan ehkä auttavan on Voice Massage -terapia
Soitinkin yhdelle sellaiselle terapeutille äsken, ja sain huomiseksi peruutusajan.

Opettelen käyttämään blogia.

Löysin sitten vihdoinkin, pitkän ja hartaan etsinnän ja monen, monen hermojen menetyksen jälkeen täältä sen kohdan, josta pääsin muokkaamaan ajan GMT+2:teen edellisen GMT-8 sijaan... Ja sain muutettua kommentointi osuudenkin vihdoin sellaiseksi, että sinne voi jopa jättää kommentteja :D
no, nähtäväksi jää lisääntyykö niiden määrä yhtään vai pysyykö nollassa ;)

Yritän opetella muuttamaan ulkoasuakin pikkuhiljaa.. joku sopiva kuva olisi kiva. Koneella ei vaan taida olla mitään muutamaa vuotta tuoreempaa.. Kun vaan löytäisi sen kameran johdon, niin saisi laitettua reissukuviakin koneelle!

Valkoiset pavut taitaa olla keittiössä jo lionneet tarpeeksi, nyt tekemään ihan omin käsin pestoa <3

Takaisin kouluun

Eilen tultiin reissusta, ja tänään alkoi koulu. Vaikka alan opiskelu kiinnostaa, niin valitettavasti joutui toteamaan taas heti ensimmäisenä päivänä meidän koulun puutteet. Niistä syntyisikin monta blogausta, mutta ehkä jätän valitukset koulun omiin palautekyselyihin. Sanotaan nyt vaan, että suurin osa koulun ihmeellisestä toiminnasta saa olon tuntumaan kuin olisi palannut peruskouluun neljän vuoden yliopistossa opiskelun jälkeen. Niin suuri on ero ainakin näiden kahden, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, välillä. Turhauttaa tosi pahasti kun tietää, että asiat olisi mahdollista hoitaa moninkertaisesti tehokkaammin, nopeammin, sujuvammin ja opiskelijalle miellyttävämmin, mutta jostain syystä näin ei vaan tehdä.

Berliini - paras viimeisenä

Berliini oli kyllä ehdottomasti reissun parhaita kaupunkeja. Katumuoti, kaupungin visuaalinen ilme, graffitit, pienet putiikit ja luomukaupat. Sinne on pakko palata, rahan kanssa. Tällä kertaa tuli ostettua lähinnä luonnonkosmetiikkaa varastoon; hammastahnaa, saippuaa, hiuslakkaa jne. Laskin säästöksi noin 70 euroa, verrattuna siihen, että olisin ostanut samat ostokset Ruohonjuuresta. Tosin osa oli tuliaisia, koska tottakai yritän tuputtaa hyviä tuotteita ja aatteita kaikille tutuille :)

Romanttinen(?!) Venetsia

Venetsiassa ollaan, eika ole mitaan tekemista. Jostain syysta ei loydeta talta pienelta saarelta mitaan mielenkiintoista. Ainoastaan turisteja, turistikauppoja, kalliita designer-vaatteita (niita on tietysti kiva katsella) ja ravintoloita, joiden hintoja ei viitsi maksaa. Ollaan onnistuttu ostamaan kaksi kertaa halpaa pitsaa, molemmat oli melko kamalia maultaan ja olemukseltaan. Gondoliajelukin on niin kallis, ettei ole enaa varaa sellaiseen. Jos joku on ollut Venetsiassa, ja nahnyt taalla jotain nakemisen arvoista, niin kertokaa ihmeessa, viela kaksi paivaa tata tylsyytta jaljella.
Tosin suunniteltiin, etta otettaisiin huomenaamulla juna laheiseen kaupunkiin, jossa vietettaisiin paiva. Toivottavasti Padovassa on enemman nahtavaa ja tehtavaa.

Luomua luomua

Ihanaa kun taalla on niin paljon enemman luomua tarjolla kuin Suomessa. Isojen luomukauppojen lisaksi ainakin Ranskassa lòytyi luomua pienistakin kaupoista, ja isoissa sita oli monissa omissa hyllyissaan sen lisaksi, etta sita oli muiden tuotteiden joukossa. Ollaan onnistuttu ostamaan tahan mennessa suurin osa kaikista ruoista luomuna, paitsi patonkit.

Valitettavasti niita patonkeja onkin sitten tullut syòtya ihan liikaa. Vaikea keksia ruokia, jotka sailyisivat lampimassa ja olisi mahdollista syòda ilman valmistamista tai edes pesemista. Useana paivana ollaan siis syòty vain patonkeja (halvin leipa) ja hedelmia.

Tama hostelli Torinossa, jossa nyt ollaan, on muuten ensimmainen paikka matkan aikana, jossa kierratetaan roskat. Taalla on eri astiat paperille, pulloille, pattereille jne. mutta jostain syysta ei silti biojatteelle...

Cagnesin hotellissa oli lappu seinalla, etta kaytathan vain ne pyyhkeet joita tarvitset, saastetaan yhdessa luontoa. Mutta sitten saippuat ja jopa kertakayttomukit(!) oli yksittaispakattu. Taisi se luonnonsuojelu loppua siihen pesulalaskun pienentamiseen.

Uusi vanha ihastus : Ranska

Vietettiin juuri ihana viikko Ranskan etelarannikolla, Marseillesissa ja Cagnesissa. Jostain syysta oon vaan edelleen paljon ihastuneempi Ranskaan, kuin esimerkiksi Espanjaan, tai muuhun Eurooppaan. Yksi syy on kieli, jota siella saa ja joutuu puhumaan, kun paikallinen vaesto osaa aika nihkeasti englantia. Ilmeisesti heillakin sita silti koulussa opetetaan, silla yksi kauppias tokaisi reippaasti "school english" ja nauroi paalle, kun kysyin puhuuko han englantia. Eika siella koulussa ollut vissiin mitaan muuta sitten oppinutkaan, silla ei ymmartanyt yksinkertaista asiaa, jota yritin englanniksi kysya. Onneksi itse osasin kysya ranskaksi :) Nuoriso ilmeisesti osaa viela vahemman, noin viisitoistavuotias tytto ei ymmartanyt sanaa "bus" (bas) englanniksi, mutta "le bus" (bys) ranskalaisittain aannettyna tuli heti ymmarretyksi. Janna juttu on myos se, kuinka ranskalaiset "unohtavat" kahden sanan jalkeen etta emme ymmarra ranskaa. Sitten kun muistuttaa uudelleen, saattaa tulla jopa lause englantia, jonka jalkeen kieli vaihtuu taas ranskaksi. No, onneksi me nyt ymmarretaan juuri sen verran, etta tullaan toimeen.

Marseillesissa kaytiin hauskassa luonnonpuistossa vuoristossa, joka oli lahes sama kuin olisi mennyt Suomessa metsaan piknikille. Havupuita, puolukan tapaisia kasveja, heinaa, havunneulasia ja muurahaisia. Vaan hyttyset puuttui. Eksoottista nailla leveysasteilla, ja vaihtelua palmuille.

Cagnesista oltiin onnistuttu varaamaan hotelli, joka ei ollut lahellakaan Cagnesin keskustaa, vaan ylempana vuoristossa. Taksikuski ei meinannut uskoa, etta se on edes Cagnesin alueella. Ilmeisesti se ei sitten ollutkaan, vaan La Gauden maakunnassa(?). Otettiin sitten siihen valiin pieni lepotauko, 3 paivaa, eika kayty muualla kuin kerran bussilla rannalla. Hotellilta kun ei voinut oikein kavellakaan mihinkaan, pelkkaa kapeaa vuoristotieta, ilman jalkakaytavia ja autot ajavat lujaa. Onneksi hotelli oli mukava, ja meilla oli oma kahden hengen huone, jonka pienen terassin takana hevoset laukkasi ja hirnui. Mukava tunnelma.