Eilen oli luokkakokous kymmenen vuoden takaisen yläasteen luokan kanssa. Ei se nyt ihan sellaista ollut mitä leffoissa näkee, että laittaudutaan parhaimpiin, kaunistellaan omaa elämäntilannetta ja kauhistellaan muiden. Päinvastoin, tuntui kuin olisi palannut saman tien kymmenen vuoden taakse. Samoja ihmisiä me taidetaan olla kuin silloin ennenkin, ja toisten kanssa oli luontevaa olla, kuin ei oltaisi erossa ollutkaan. Kukaan ei yllättänyt kovasti elämänvalinnoillaan tai ollut muuttunut edes ulkonäöltään. Se alkukokouksesta puhuttu "kuka on muuttunut eniten" skaba taisi tosin jäädä pitämättä :D
Ilta siis sujui piknikillä Suomenlinnassa, karaokebaarissa ja tämän jälkeen yrityksellä pariin muuhun baariin.
Osasikohan sitä yläasteella vielä arvostaa tarpeeksi kuinka mahtavien tyyppien kanssa sitä on saanut olla tekemisissä päivittäin? Sellainen nostalgisen haikea fiilis tässä tulee kun miettii niitä aikoja. Milloinkohan me taas nähdään? Kymmenen vuoden päästä uusiksi? :)
Kaiken kaikkiaan ihan mahtavasti sujunut ilta. Toki muutaman huikan sitä hyvää luomuviiniä olisi saattanut voida jättää maistamattakin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti